Asumisen päästöt muodostavat karkeasti viidesosan keskivertosuomalaisen hiilijalanjäljestä‍. Onko parempi valita tiiviit neliöt keskeiseltä paikalta vai vähän syrjemmällä sijaitseva pientalo, joka lämpiää ilmastoystävällisesti?

Yhtä oikeaa mallia ekologiseen asumiseen ei ole, sanoo Luonto ja arki -projektin asiantuntija Lotta Toivonen Suomen itsenäisyyden juhlarahastosta Sitrasta.

– Kaupungissa ja maalla voi elää sekä kestävästi että epäekologisesti. Kaupungissa etuna on se, että palvelut ovat yleensä lähellä.

Asunto-osakeyhtiössä asukas ei voi vaihtaa lämmitysmuotoa, mutta asioihin voi vaikuttaa taloyhtiön hallituksessa.

Jos mahdollista, kannattaa pyrkiä asumaan seudulla, jossa liikkuu päivittäin.

– Silloin välimatkat ovat parhaimmillaan lyhyitä, ja ne voi taittaa kävellen, pyörällä tai joukkoliikennevälineellä.

Kaikki eivät toki pysty asumaan työpaikan kyljessä, ja joissakin perheissä on tehtävä säännöllisiä automatkoja esimerkiksi päiväkotiin.

Asumisen päästöt minimiin:

  • asumalla lähellä niitä kohteita, joissa asioi useimmin
  • valitsemalla lämmitysmuodoksi esim. maalämmön
  • nipistämällä lämpimän veden kulutuksesta
  • valitsemalla A-luokan energiatehokkaan kodin
  • suosimalla vihreää sähköä
  • madaltamalla kodin lämpötilaa
  • luopumalla turhasta tilasta
  • kierrättämällä irtainta tavaraa

Asumisen päästöt muodostuvat merkittävästi lämmityksestä

Sijainnin lisäksi myös kodin lämmitysmuodolla ja käyttösähkön energianlähteellä on väliä.

Kerros- ja rivitalokodit lämpiävät pääasiassa kaukolämmöllä. Sitä tuotetaan voimalaitoksissa, joista se siirretään esimerkiksi kuumana vetenä kiinteistöjen käyttöön.

Pientalon lämmittäminen ei välttämättä ole kalliimpaa. Uudet pientalot voivat olla hyvin energiatehokkaita.

Kaukolämmön pääasiallinen polttoaine on perinteisesti ollut kivihiili, mutta fossiilisten polttoaineiden käyttöä kaukolämmön tuotannossa on vähennetty.

Asunto-osakeyhtiössä yksittäinen asukas ei voi vaihtaa kotinsa lämmitysmuotoa, mutta asioihin voi vaikuttaa taloyhtiön hallituksessa, joka voi tehdä päätöksen esimerkiksi maalämpöön siirtymisestä. Maalämpö on uusiutuvaa energiaa.

Pientalossa valinnan lämmitysmuodosta tekee asukas itse.

Lämpövuodot heikentävät kodin energiatehokkuutta

Kerrostalossa lämmityksen kulut on leivottu osaksi hoitovastiketta tai vuokraa. Pientaloasukas maksaa laskun lämmityksestä suoraan ja voi siksi olla tietoisempi lämmityskustannuksista.

Pientalon lämmittäminen ei kuitenkaan välttämättä ole kalliimpaa kuin kerrostaloasunnon lämmittäminen. Uudet pientalot voivat olla hyvin energiatehokkaita.

Maalämpöä sanotaan ekologisimmaksi lämmitysmuodoksi. Asumisen päästöt pienenevät, mutta järjestelmän asennus pientaloon voi olla asukkaalle tyyris hankinta.

– Ilmaston kannalta olennainen juttu on se, että koti on energiatehokas eli mahdollisimman tiivis eikä lämpövuotoja pääse syntymään.

Omilla elintavoilla on merkitystä, sillä veden lämmittämiseen kuluu paljon energiaa.

– Tyypillisesti siihen menee noin 20–30 prosenttia ostetusta lämmitysenergiasta.

Lämpimällä vedellä ei siis kannata lotrata, jos haluaa säästää rahaa ja luontoa.

Asumisen päästöt pienemmäksi 21 asteen säädöllä

Asunnon potentiaaliselle ostajalle tai vuokralaiselle on toimitettava asunnon energiatodistus. Se on dokumentti, jossa arvioidaan kodin energiatehokkuutta asteikolla A:sta G:hen. A on paras, G huonoin. 

Energiatodistuksesta saa osviittaa myös siitä, miten paljon asunnon lämmitykseen kuluu vuodessa energiaa.

Turhien neliöiden lämmittäminen kuluttaa energiaa niin kerrostalossa kuin pientalossa.

Käyttösähkönsä tuotantotavan voi jokainen itse valita. Ilmastoystävällinen vaihtoehto on uusiutuvalla energialla, kuten vesi- tai tuulivoimalla, tuotettu sähkö.

Asunto-osakeyhtiössä voidaan lisäksi tehdä päätös lämmön laskemisesta yleisissä tiloissa.

– Se on yksi helpoimmista keinoista säästää energiaa kerrostalossa. Kehotan myös välttämään kotien ylilämmittämistä. Sopiva sisälämpötila on keskimäärin 21 astetta, makuutiloissa voi olla vähän viileämpääkin.

Tavarat pois nurkista

Asumisen päästöt voivat osin muodostua turhista neliöistä. Niiden lämmittäminen kuluttaa energiaa niin kerrostalossa kuin pientalossa.

– Kaikki eivät voi noin vain muuttaa mahdollisimman pieniin neliöihin, mutta jos haluaa pienentää asumisen ilmastojalanjälkeä, turhista tiloista kannattaa luopua, koska niitä pitää lämmittää.

Ylimääräisille, ehjille tavaroille kannattaa ensisijaisesti pyrkiä löytämään uusi omistaja.

Mitä isompi asunto, sitä helpommin nurkkiin kertyy myös tavaraa. Niiden valmistamiseen on kulunut resursseja, joita ei kannata haaskata.

Ylimääräisille, ehjille tavaroille kannattaa ensisijaisesti pyrkiä löytämään uusi omistaja. Toissijainen vaihtoehto on kierrättää ne materiaalina.

Kun panee vaikkapa leivänpaahtimen kiertoon, joku ei ehkä hankikaan uutta paahdinta, jonka valmistamiseen kuluisi luonnonvaroja.