Puurtilan kaupunginosassa Puurtilanlahden rannalla odotti omistustontti, jota Varkauden kaupunki kaupitteli rakennusmaaksi vuonna 1991 järjestettäville asuntomessuille. Birger Wasenius kiinnostui Saimaaseen kuuluvasta alueesta ja osti tontin.

Suunnitelmat olivat selvät. Hän rakentaisi omakotitalon rinnetontille kuuteen tasoon ja hyödyntäisi rakentamisessa omaa erityisosaamistaan.

Kemian diplomi-insinöörillä oli pari ässää hihassaan: kertakäyttöiset Anttu-anturamuotit ja kevytrakenteiset Palikka-muottielementit. Wasenius tunsi tuotteet läpikotaisin, sillä hän oli keksinyt ne itse.

Waseniuksen ekotalo on tehty muovista, mikä hämmästyttää monia.

Naapurustossa ihmeteltiin Waseniuksen ripeää rakentamista ja eriskummallisia materiaaleja. Wasenius kuitenkin tiesi, mitä teki. Tänä päivänä eläkepäiviään viettävän insinöörin mieltä lämmittää erityisesti talon ympäristöystävällisyys; energiatehokkuuskin on yhä vertaansa vailla. 90-luvun alussa se oli jopa reippaasti aikaansa edellä. 

Ekologinen kesänviettopaikka

Birger Wasenius, 82, rakensi talon yhdessä vaimonsa kanssa kolmekymmentä vuotta sitten. Puurtilan ”sinisessä laguunikorttelissa”, kuten asuntomessualuetta aikanaan mainostettiin, hän viihtyy erityisesti kesäisin. Omalta pihalta käsin voi ihailla järvenlahdella ohi lipuvaa kirkkovenettä tai höyrylaivaa.

Vuodenaikojen seuraamiseen ei kyllästy. Toisinaan pihakuusen oksalle istahtaa harakka - rakentaakohan se tänäkin vuonna pesän samaan kuuseen? Joskus huomion varastaa pihan suihkulammesta nouseva sammakoiden kurnutus.

Waseniuksen asumiseen ja olemiseen liittyy paljon ekologisia piirteitä. Pohdittuaan hän miettii harjoittaneensa ekologista elämäntapaa koko elämänsä – ihan normaalia elämää, kuten hän itse toteaa.

Waseniuksen taloprojektia ei sitä vastoin voi kuvailla ihan normaaliksi. Birger Waseniusta kiinnostivat rakennusten elinkaaret. Puutalojen elinkaari piti diplomi-insinöörin mielestä laskea kymmenissä, kivitalojen taas sadoissa vuosissa. Varkauden talo vastaa elinkaareltaan kivitaloja.

Ilmastonmuutoksen hillitsemisessä hän toimi tietämättään etunojassa. Pitkä käyttöikä on ekologisuutta parhaimmillaan, sillä se vähentää ympäristökuormitusta. Wasenius huolehti siitäkin, että hänen talonsa olisi huoltovapaa. 

Energiatehokas passiivitalo täyttää nykyvaatimukset

Varkauden-talon seinät nousivat aikoinaan muutamassa päivässä, mikä herätti hämmästystä naapuritonteilla. Salaisuus piili kierrätyspahvista valmistetuissa anturamuoteissa ja elintarvikelaatuisesta solupolystyreenistä valmistetuissa Palikka-muoteissa. Palikka-elementeistä on rakennettu viidenkymmenen vuoden aikana tuhansia taloja eri puolilla maailmaa.

Nykyään varhaiseen keski-ikään tullut talo on edelleen täydessä iskussa. Siitä kertovat muun muassa Puurtilan alueella muutama vuosi sitten tehdyt energiatehokkuusmittaukset. Tulokset olivat Waseniukselle mukavaa luettavaa.

– Tämä talo on alueen ainoa parhaaseen A-energialuokkaan kuuluva passiivitalo, joka täyttää nykyajan vaatimukset. Suurin osa alueen muista taloista oli pudonnut luokkaan F, joka on toiseksi alin energialuokka, Wasenius kertoo.

Talosta ei karkaa lämpöä harakoille.

– Talossa on painovoimainen ilmanvaihto, ja se on muotoiltu niin, että lämmin ilma pääsee kiertämään koko talon. Mihinkään ei jää kylmiä nurkkauksia. Talon maanalaisessa kellarissa on raikas, kuiva ilma, sillä Palikka-rakenne on itsestään tuulettuva, Wasenius sanoo.

Tontin sijainti sopisi mainiosti aurinkokeräimien asentamiseen, mutta toistaiseksi niitä ei ole hankittu. Lämmityksestä vastaa ilmalämpöpumppu, joka lämmittää talon 265 neliötä ilman aurinkokeräimiäkin.

Sähkölaskut pidetään kurissa seuraamalla sähkön kulutusta. Taloon on asennettu laite, joka ajastaa pörssisähkön käytön halvimman hinnan mukaan.    

– Talossa on myös takka, mutta sitä ei ole koskaan käytetty. Puunpoltto yksittäistalouksissa kuormittaa hiukkaspäästöineen ympäristöä liikaa, Wasenius perustelee.

Käyttämätön takka on vuotuinen vetonaula lokeille. Koska piipusta ei tuprua savua, lokki rakentaa siihen mielellään pesän. 

Monimuotoinen luonto omalla kotipihalla

Asuntomessujen aikaan Waseniuksen tontti ammotti tyhjyyttään, mutta vuosikymmenten saatossa näky on muuttunut päinvastaiseksi. Villiviiniköynnös kiipeilee kesäisin talon seinää pitkin rikkomatta talon rakenteita. Oma piha tuottaa monipuolisen sadon: vihanneksia, yrttejä ja marjoja. Hillot ja mehut voi tehdä oman pihan antimista.  

– Meillä on luonnonvarainen ekopuutarha, joka kukkii koko kesän, Wasenius iloitsee.

Talvella lumihankeen painuu oravien ja jänisten jälkiä. Kesällä iltataivaalla lentelee lepakoita saalistusretkillään. Keväällä on jokavuotisen huippuhetki on, kun vedet vapautuvat ja jäidenlähtöä voi seurata omalta laiturilta tai ikkunasta.

Mökkiä Wasenius ei kaipaa.

– Tämähän on jo sellainen. Ekotalo, vieläpä keskellä kaupunkia.

Lue myös:

Mårten rakensi ekokodin entiseen kasvihuoneeseen: ”Teen tästä museon!”

Vapaa-ajan asunnoksi ostetusta piilopirtistä tuli Tuulan pysyvä koti: ”Kaupungissa tuntuu, että saa henkeään pidätellä”‍