Näin taloustilanne näkyy yksinasujan kukkarossa – "Arki on muuttunut tietoiseksi pihistelyksi kaikessa"
Lisää aiheesta
Maalla yksin asuvalla Menna Hiidensalolla kuluu merkittävästi enemmän rahaa kuukaudessa kuin vielä alle vuosi sitten. Mennan mukaan muuta ratkaisua ei ole kuin sopeutua. Hän peräänkuuluttaa yhdenvertaisempaa kohtelua yksinasuville.
Menna Hiidensalo, 59, asuu yksin pienessä omakotitalossa Kaarinan Kuusiston saaressa.
– Inflaation vaikutukset eivät voi olla näkymättä elämässäni ja taloustilanteessani, hän sanoo.
Saaristomaisemissa maalla asuminen oli Mennan pitkäaikainen haave, jonka hän toteutti lasten muutettua pois kotoa kahdeksan vuotta sitten.
– Moni ajattelee, että harvalla yksin asuvalla on varaa omakotitaloon. Vaikka taloni ei ole mikään luksuskoti vaan pikemminkin mökki, tällaisen elämäntavan ylläpitäminen yksin vie paljon rahaa. Varsinkin nyt, kun kaikki kustannukset ovat nousseet niin hurjasti.
Osa laskuista miltei kaksinkertaistunut
Ison loven Mennan kukkaroon tekee erityisesti dieselpolttoaine. Hän työskentelee iltalukion opettajana ja käy autolla töissä Turussa, jonne on matkaa reilut 20 kilometriä.
– Dieselin hinta on noussut eniten kaikista polttoaineista. Onneksi voin välillä tehdä etätöitä, sillä säästän siinä sivussa polttoainekuluissa.
Autoa tarvitaan myös harrastuksen ja vapaa-ajan matkojen takia. Menna kasvattaa kotona tanskalais-ruotsalaisia pihakoiria.
– Moni luulee, että pentuja myymällä tienaa hurjasti, mutta se on lähinnä kallis harrastus eikä elinkeino. Haluan pitää harrastuksestani kiinni kynsin hampain niin kauan kuin jalka nousee. Olen myös hiljattain tullut isoäidiksi. Lapsenlapseni asuu Keski-Suomessa, jonne ajan pari kertaa kuussa. Siitä en halua tinkiä.
Yksinelävänä maksan kaikki juoksevat kulut itsekseni. Moni arjen meno on suhteessa suurempi kuin perheellisellä.
Sähkön hinnannousu on lisännyt rahanmenoa. Menna on hiljattain hankkinut kotiin uuden ulko-oven ja ilmalämpöpumpun, joiden hän toivoo jatkossa säästävän sähköä. Useamman tuhannen euron investointien jälkeen käytössä on entistä vähemmän rahaa muuhun kulutukseen ja laskujen maksamiseen.
– Se kyllä vähän hirvittää. Yksinelävänä maksan kaikki juoksevat kulut itsekseni. Moni arjen meno on suhteessa suurempi kuin perheellisellä.
Menna ei luultavasti juuri hyödy hallituksen sorvaamista tuista sähkölaskujen helpotukseen.
– Helpotukset koskevat lähinnä heitä, joilla on vielä isommat asumiskulut. Se on toki ihan oikein, mutta tuntuu, että jään tässäkin asiassa väliinputoajaksi. Kun oikein säästän, voi olla, että sähkökuluni pysyvät 2000 euron rajan alapuolella. Mutta ovathan kulut silti jotakin aivan muuta kuin vielä puolitoista vuotta sitten.
Hän ei ole laskenut tarkkaan, kuinka paljon rahaa hänellä menee kuukausittaisiin elinkuluihin, mutta hän heittää arvion: kulut ovat nousseet jopa 30–40 prosenttia.
Esimerkiksi sähkölasku oli joulukuussa 2021 reilut 128 euroa, mutta tänä vuonna yli 230 euroa, vaikka Menna on pihistellyt sähkön käytössä. Polttoainekulut tammikuusta marraskuuhun vuonna 2021 olivat reilut 1854 euroa, vuonna 2022 taas reilut 3250 euroa samalla aikavälillä ajamisen vähentämisestä huolimatta.
– En kirjaa rahanmenoani tarkasti ylös. Tässä tilanteessa se ehkä vain masentaisi.
"Säästökeinoni ovat melko radikaaleja"
Viime kuukausien aikana Menna on ottanut käyttöön useita uusia säästökeinoja.
Hän on muun muassa pessyt entistä vähemmän pyykkiä, käynyt harvemmin suihkussa, pitänyt sisätilojen lämpöä pienemmällä, vaihtanut sähkölaitteet katkaisijalla varustettuihin pistokkeisiin ja tehnyt kotitöitä ilman sähkövaloja.
– Osa säästökeinoistani on aika radikaalejakin: minulla on esimerkiksi kotona sähköpatterit, mutta en käytä niitä, ellei kylässä ole yövieraita tai ellei koiralle ole syntynyt pentuja.
Mennalta hajosi hiljattain tiskikone, mutta muun rahanmenon vuoksi hän ei voi nyt ostaa tilalle uutta. Siispä hän tiskaa astiat jatkossa käsin. Muidenkin kodinkoneiden käyttöä hän aikoo vähentää.
– En käytä enää toista pakastinta enkä kerännyt sinne marjoja syksyllä. Aion lisäksi raahata vanhan jääkaappipakastimeni kylmällä säällä kuistille, jossa se pysyy kylmänä ilman sähköä – siinä minulla on ekologinen jääkaappi!
Aiemmin Menna on satsannut ruokaan, mutta nykyään hän ostaa kaupasta entistä vähemmän lihaa, kalaa ja tuoreita kasviksia.
– Koska ruokakaupassakin hinnat ovat nousseet, syön nykyään yksipuolisemmin ja suosin juureksia ja kaalia.
Elämäni on omassa mittakaavassani muuttunut. En ole pihistelijäluonne, mutta nyt on pakko olla.
Hän on myös lopettanut kuntosalilla, hierojalla ja kosmetologilla käymisen sekä karsinut elämyksistä ja palveluista, kuten kulttuuririennoista ja ravintoloissa käymisestä.
Arjesta on tullut tietoista pihistelyä lähes kaikessa.
– Elämäni on omassa mittakaavassani muuttunut. En ole pihistelijäluonne, mutta nyt on pakko olla.
Mistä pitää luopua?
Menna ei olisi uskonut, että inflaatio voisi kurittaa hänen elämäänsä tällä tavoin. Elinkustannusten nousu alkoi alle vuosi sitten, jo ennen Ukrainan sotaa, mutta nyt tilanne on eskaloitunut.
– Miten kaikki hinnat voivat nousta niin älyttömästi? Mielestäni olen valveutunut ihminen, mutta tällainen inflaation pyörre ei mene jakeluun.
Koska tulee se kipuraja vastaan, jossa en voi enää toteuttaa elämäntapaani? Pitääkö minun luopua koirien kasvatuksesta? Näitäkin asioita Menna on pohtinut.
Toisinaan tilanne harmittaa ja kauhistuttaa, mutta Mennan mukaan muuta ratkaisua ei ole kuin sopeutua.
– Tässä on ehkä se hyvä puoli, että olen yksinasuja ja kannan seuraukset vain itse. Jos kotona asuisi teinejä, en voisi yhtäkkiä sanoa heille, että nyt syödään vain kaalisoppaa ja istutaan kylmässä. Olen myös onnellisessa asemassa, koska minulla on työpaikka ja katto pään päällä. Maailmassa monella menee huonommin.
Yksinasuvien asemaa ja palveluita pitäisi parantaa
Mennan vinkki muille inflaation kurimuksessa kärvisteleville yksinasujille on, että pienistäkin muutoksista voi olla apua.
– Älä menetä toivoasi, vaan yritä nauttia pienistä asioista ja varsinkin ihmiskontakteista. Hae apua, ellet pärjää maksujen kanssa.
Verovähennykset ovat yksi esimerkki siitä, miten yksinasuvat ovat muita taloudellisesti huonommassa asemassa.
Mennan mielestä Suomessa pitäisi keskittyä enemmän yksinasuvien aseman ja palveluiden parantamiseen. Yksinasuvat ovat monessa tilanteessa taloudellisesti huonommassa asemassa kuin he, joilla on asuinkumppani, ja se korostuu taloudellisesti tiukkoina aikoina. Verovähennykset ovat tästä yksi esimerkki.
– Esimerkiksi remontissa yksinasuva maksaa ensin kaikki kustannukset yksin ja saa siihen vähemmän tukea kuin pariskunta, josta molemmat saavat kotitalousvähennystä. Vähennyksen ei pitäisi olla henkilökohtainen vaan talouskohtainen.
Yksinasuva ei saa myöskään työasuntovähennystä samoilla perusteilla kuin perheellinen, joka saa vähennyksen, jos työasunto sijaitsee eri paikkakunnalla kuin vakituinen asunto. Yksinasuvalla on oikeus työasuntovähennykseen vain silloin, kun hänellä on samanaikaisesti kaksi varsinaista työpaikkaa ja kaksi eri asuntoa kummankin työpaikan sijainnin vuoksi.
Yksinasuvista käytetään usein nimitystä sinkku, mikä johtaa Mennan mukaan keskustelua harhaan. Yksinasuminen kun on aivan muuta kuin parisuhteen puuttuminen tai sen etsiminen.
– Yli miljoona suomalaista asuu yksin, ja monelle se ei ole tilapäinen ratkaisu vaan vapaa valinta. Meidän kirjomme on yhtä suuri kuin koko väestön kirjo.
Lyhennysvapaasta ja muista maksuohjelman muutoksista löydät lisätietoa täältä |
Lue myös:
Omakotiasuja: Näin säästät lämmityskuluissa
Tulossa kaikkien aikojen takkatalvi
Joko olet varautunut mahdollisiin sähkökatkoihin? Tarkista kotona ainakin nämä