Pirjo ja Kari seuraavat tarkasti energiaremontin hyötyjä: ”Parhaimmillaan säästö on ollut 250 euroa viikossa”

Naantalissa asuva Kari Jokinen tykkää pelata numeroiden kanssa.

– Se on minun hullu harrastukseni. Minulla on tapana sunnuntaiaamuisin lukea mittareista kodin energian, sähkön ja veden kulutus ja kirjata ne ylös Exceliin. Kaikesta löytyy tarkkaa grafiikkaa, Jokinen naurahtaa. 

Eipä siis ihme, että Jokinen sanoi maalämpöä tarjonneelle myyjälle, että hänelle ei kannata puhua puppua. Hän tulee seuraamaan maalämmön energian kulutusta ja kustannuksia tarkasti.

Jokinen on kirjannut talonsa mittarilukemat taulukkoon siitä lähtien, kun omakotitalon öljylämmitys vaihdettiin maalämpöön vuonna 2014. Lisäksi hän on verrannut maa- ja öljylämmityksen kustannuksia ja laskenut, kuinka paljon säästöä maalämpö on tuonut.

Jokisen taulukot osoittavat, että maalämpölaite on tuottanut heille lämpöenergiaa yhteensä 329 985 kilowattituntia. Suurin osa energiasta kuluu lämmitykseen ja pieni määrä käyttöveden lämmitykseen. Sähköä talossa kuluu todella vähän.

Hänellä on myös mittari, joka kertoo, kuinka paljon maalämpölaite käyttää sähköenergiaa. Tähän mennessä sähköä on kulunut yhteensä 104 957 kWh.

– Viime viikon aikana laitteen sähkön kulutus on ollut 338 kWh ja sen tuottama lämpömäärä on ollut 1008 kWh. Se tuottaa sähköä siis kolminkertaisesti käyttämäänsä sähköenergiaan verrattuna.

Virtuaalinen öljysäiliö kertoo säästön

Jokinen vertaa maalämmön hyötyjä suhteessa vanhaan öljylämmitykseen täyttämällä virtuaalista 3000 litran öljysäiliötä. Hän laskee viikoittain, kuinka paljon öljyä kuluisi saman lämpömäärän aikaan saamiseksi kuin minkä maalämpö nyt tuottaa.

– Esimerkiksi viime viikolla olisi kulunut 126 litraa öljyä. Maalämmöllä säästimme 116 euroa eli 69 prosenttia. Se on jo iso säästö, hän laskee.

– Ukrainan sodan ja hintojen nousun myötä öljyn hinta oli korkeimmillaan niin kallista, että säästimme 250 euroa viikossa. Koko aikana olisimme maksaneet öljystä 45 000 euroa, eli kumulatiivisesti olemme säästäneet maalämmöllä 31 279 euroa.

 Maalämpölaite on maksanut itsensä takaisin jo kahteen kertaan.

Maalämpölaite onkin maksanut itsensä takaisin jo kahteen kertaan. Ensimmäisen kerran seitsemän vuotta laitteen hankinnan jälkeen ja toisen kerran energian hinnannousun myötä, vain kolme ja puoli vuotta myöhemmin.

Jotta maalämpö maksaisi nopeasti itsensä takaisin, talon ja öljyn kulutuksen pitää olla Jokisen mukaan kohtalaisen isoja. Etua on myös siitä, että talon lähellä on kalliota, sillä savipatjan poraaminen on kallista. 

– Jos talo on pieni, hyvin eristetty ja öljynkulutus vuositasolla alle 2000 litraa, en hankkisi maalämpöä, sillä takaisinmaksuaika on pitkä. Tosin silloin se kannattaa, jos on jäämässä eläkkeelle ja tulot putoavat. Maalämmöllä saa asumiskustannukset alas pitkällä juoksulla.

Huoleton ja edullinen maalämpö

Kari Jokinen asuu vaimonsa Pirjon kanssa Naantalissa kolmikerroksisessa, vuonna 1979 valmistuneessa omakotitalossa, jossa on noin 250 asuinneliötä. Taloa on laajennettu ja remontoitu tarpeiden mukaan. Kun perhe kasvoi, taloa kasvatettiin kerroksella vuonna 1994. 

Taloon valittiin ajan hengen mukaan öljylämmitys. Vesikiertoisten pattereiden sijaan taloon asennettiin ilmalämmitys, eli suurin osa talosta lämpiää ilmakanavissa kulkevan lämmitettävän ilman avulla. 

Ilmalämmityksen lisäksi talossa on keskikerroksen marmorilattian alla vesikiertoinen lattialämmitys, ja yläkerrassa suora sähkölämmitys, joka toimii tarvittaessa lisälämmönlähteenä.

11 vuotta sitten Jokiset päättivät teettää kotiinsa energiaremontin. Öljylämmitys vaihtui maalämpöön.

Kotitalousvähennyksen jälkeen IVT:n maalämpöjärjestelmän nettokustannus oli 15 000 euroa.

Maalämpöjärjestelmän asennus tapahtui nopeasti. Kari oli suunnitellut maalaavansa pannuhuoneen ennen laitteen asennusta, mutta sille ei jäänyt aikaa. 

– Lämmin käyttövesi oli pois käytöstä kolme tuntia. Asentajat toivat uuden laitteen ja veivät samalla vanhan öljykattilan pois. 

Seuraavaksi mietinnässä ainakin jäähdytysjärjestelmä

Jokisten mukaan maalämpö on lisännyt asumismukavuutta ja helpottanut talon lämmönsäätelyä.

– Maalämpö on huoletonta ja helposti hallittavissa. Sen avulla pystyn säätämään talon eri tilojen lämpötiloja. Maalämpölaitteen käytössä on myös erilaista varmuutta kuin öljylämmityksessä. Jos kompressori tippuu jostain syystä pois päältä, lämmitys tulee suoralla sähköllä.

Talon alakerrassa on takka leivinuuni ja alkuperäinen puusauna. Yläkerrassa on sähkösauna. 

– Halusimme leivinuunin, kun leivoimme aikoinaan itse hapanjuuriruisleipää, mutta kyllästyimme siihen ja leipominen on jäänyt. Sähkösaunaa ja kodinkoneita käytämme erityisesti silloin, kun pörssisähkö on halpaa, Pirjo Jokinen sanoo.

– Eihän niistä isoja kuluja tule, mutta tykkäämme säästää energiaa ja rahaa.

Tykkäämme säästää energiaa ja rahaa.

Muita energiaremontteja ei ole suunnitteilla. Osa talon ikkunoista ja ovista on uusittu 90-luvulla. Jäähdytysjärjestelmä on käynyt mielessä etenkin kesähelteillä.

– Maalämpöjärjestelmään olisi ollut mahdollista lisätä jäähdytys, mutta sitä ei suositeltu. Ilmalämpöpumppu meillä on mökillä, mutta sellaista emme ole toistaiseksi halunneet kotiin, koska laitteet eivät ole kauniita, Kari Jokinen toteaa.

Talon isolla katolla olisi loistava paikka aurinkopaneeleille. Niille Kari Jokinen ei ole kuitenkaan vielä lämmennyt, koska nykyiset aurinkopaneelit käyttävät sähkön tuottamiseen vain näkyvän valon aallonpituuksia. 

– Avaruudessa on käytössä jo sellaisia paneeleita, joiden sähköntuotanto perustuu sekä näkyvän valon että infrapunavalon aallonpituuksiin, jolloin teho on kaksinkertinen nykyisiin paneeleihin verrattuna.

– Nykyisten aurinkopaneeleiden hyötysuhde pyörii jossain 20 prosentissa. Tuplateholla se olisi 40 prosenttia. Olen sanonut, että voimme hankkia aurinkopaneelit, kun käytössä on tuplateho ja paneeleiden hinnat tulevat alas, Kari Jokinen suunnittelee. 

Korjattu 29.4.: Maalämpölaitteen viikkokulutus oli 338 kWh, ei 53 kWh.