Alle 35-vuotiaista suomalaisista yli puolet haluaisi omistaa asunnon, mutta ei välttämättä asua siinä itse. Näin kertoo OP Ryhmän eri ikäryhmille tehty asuntounelmia koskeva tutkimus. Henkilöasiakkaiden rahoituksen ja asumisen palveluista vastaava johtaja Kaisu Christie kertoo, mistä ilmiössä on oikein kyse.

– Moni nuori näkee omistusasumisen järkevänä keinona kartuttaa omaa varallisuuttaan. Kalliilla asuinalueilla asunnon omistaminen ei tule monellekaan kysymykseen, vaan on mielekkäämpää asua vuokralla. Sen sijaan sijoitusasunnon voi hankkia alueelta, jolla hintataso on sopiva. Meillä 10 prosenttia asuntolainakannasta kohdistuu asuntosijoittamiseen.

Suomessa on Euroopan halvimmat asuntolainat, ja lisäksi kattavien digitaalisten palveluiden ansiosta myös lainan hakeminen on entistä sujuvampaa. On kysymys sitten asuntolainasta tai etenkin kulutusluotosta, päätöksen saa monesti saman tien.

Tämä on näkynyt viime vuosina rahoituksen kasvussa, sillä velkaantumisaste on jälleen nousussa lamavuosien laskevan kehityksen jälkeen. Christie kehottaa kiinnittämään huomiota asuntolainojen lisäksi myös pikavippeihin ja taloyhtiölainoihin.

­– Arjen rahoittaminen vakuudettomilla luotoilla eli niin sanotuilla pikavipeillä on lisääntynyt. Samoin ovat lisääntyneet taloyhtiölainat, joilla rahoitetaan remonttien lisäksi nyt myös laajasti uudisasuntojen rahoitusta ja ostoa.

Christie ottaa esimerkiksi viime aikoina yleistyneen ilmiön, jossa uuden asunnon myyntihinta on esimerkiksi 200 000 euroa. Sen päälle voi tulla saman verran tai enemmänkin valmiiksi neuvoteltua taloyhtiölainaa, jota asunnon omistaja alkaa maksaa pois taloyhtiön rahoitusvastikkeessa. Näin voi päästä ainakin mielikuvallisesti helpommin kiinni omaan asuntoon.

– Asukkaan on kuitenkin hyvä huomata, että taloyhtiölainoissa on usein korkeampi kokonaiskorko kuin omassa asuntolainassa.

Asiakkaan kokonaistilanne ratkaisee

Huomion kiinnittäminen asiakkaan velkaantumiseen on aina tärkeää ja perusteltua. Yksinkertaistettuna kyse on tulojen ja menojen suhteesta ja siitä, miten varallisuus sitä mahdollisesti muuttaa.

– Vastuullisena pankkina tarkastellemme aina asiakkaan kokonaisvastuuta ja maksukykyä. Käymme keskustelun velkaantumisesta, säästämisestä, sijoittamisesta, varallisuudesta ja siitä, miten voisi varautua asuntolainan maksamiseen, jos työttömyys tai lomautus kohtaa tai korot nousevat. Käytämme työkaluna niin sanottua stressitestiä.

OP luottaa edellä mainittujen asioiden selvittämisessä omiin tietolähteisiinsä sekä asiakkaan omaan ilmoitukseen. Kaikkiin pankin ulkopuolelta otettuihin lainoihin tai vastuisiin yksittäisellä pankilla ei ole kuitenkaan kokonaisnäkymää – vielä.

Olisi tärkeää saada käyttöön positiivinen luottorekisteri, mihin kaikki luotottajat ovat velvollisia kirjaamaan asiakkaan velat. 

Suomen Pankki on esittänyt vaatimuksen kotitalouksien velkakatosta. Christien mukaan sitä tukemaan tarvittaisiin koko rahoitusmarkkinan kattavan julkinen luottorekisteri.

– Olisi tärkeää saada käyttöön positiivinen luottorekisteri, mihin kaikki luotottajat ovat velvollisia kirjaamaan asiakkaan velat. Näin meillä olisi yksi paikka, mistä saamme luotettavan kokonaiskuvan asiakkaan tilasta. Rekisteri suojaa yhtä lailla asiakasta.

Rekisteristä asiakkaan ja pankin tulee pystyä näkemään kokonaisvelkaantumisen tilanne riippumatta laina- tai rahoitustyypeistä. Jos vaatimus velkakatosta tulee voimaan, Christie toivoo siihen järkevää joustoa, jotta siitä ei aiheutuisi negatiivisia vaikutuksia Suomen elinkeinoelämään ja ihmisten liikkuvuuteen.

Hän ottaa esimerkiksi pääkaupunkiseudulla asuvan ASP-säästäjän, joka päivitetyn sääntelyn myötä voi saada maksimissaan 215 000 euron ASP-lainan. Riippuen asiakkaan tuloista, tarvittavan lainaosuuden kohdalla velkakatto voikin tulla ikävästi vastaan.

Christie muistuttaa, että asuntojen hinnat ovat pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa muuta Suomea korkeammat, ja sen myötä näillä alueilla asuvilla on myös suurimmat asuntolainat.

– Ensiasunnon ostajien rinnalla toinen tärkeä ryhmä ovat työn perässä muuttajat. Liiallinen lainojen rajoittaminen ei saa estää työvoiman liikkumista ja yhteiskunnan kehittymistä.

Taloyhtiölainoissa on muistettava, että taloyhtiön osakkaat ovat kollektiivisesti vastuussa lainasta. Yksittäisen omistajan kannalta Christie näkee riskinä normaalin asuntolainan tapaan sen, että asiakas on vivuttanut itseään liikaa erilaisilla järjestelyillä. Jos omistajissa on mukana paljon sijoittajia, se voi näkyä taloyhtiölainan riskissä.

– Taloyhtiöiden peruskorjauslainoissa katsomme aina tarkkaan, mihin lähdemme mukaan. Muuttotappioalue yhdistettynä asuntojen laskeviin hintoihin ja omistajien epävarmaan taloudelliseen tilaan ei ole välttämättä rahoittajan kannalta kannattava yhtälö.

Hyvä hetki kiinnittää korkotaso

Ekonomistit ovat jo usean vuoden ajan, lähes yhtä kauan kuin nollakorkotaso on kestänyt, varoitelleet pian koittavasta korkotason noususta. Christien mukaan näin varmasti onkin, sillä aikojen saatossa korot ovat nousseet ja laskeneet.

Yhdysvalloissa on jo merkkejä talouden vahvistumisesta, mikä alkaa heijastua pitkien korkojen nousuun. Se alkaa puolestaan hilata ylös Euriboria, jonka 12 kuukauden arvo on yleisin asuntolainojen viitekorko.

– Nyt on hyvä aika ottaa ekonomistien puheet tosissaan ja miettiä koron kiinnittämistä. OP:lla on erinomainen korkokattotuote suhteellisen pitkänkin ajan korkotason turvaamiseen.

Christie pitää suomalaisia hyvinä lainan takaisin maksajina ja toppuuttelee isoa puuttumista laina-aikoihin. Ruotsin mallin pitkille laina-ajoille hän sanoo kiitos ei ja korostaa maksuajassa aina pätevää yleisohjetta.

– Rahaa tulee jäädä lainanmaksun jälkeen elämiseen, yllätyksiin ja säästämiseen tai sijoittamiseen. Suomessa asuntolaina maksetaan pois tyypillisesti vähän yli 20 vuodessa, mikä on hyvä aika. Lyhyet takaisinmaksuajat ja korkeat asuntojen hinnat eivät toimi yhdessä.

Christie viittaa lainojen tiiviistä yhteydestä muuhun kulutukseen, mikä on tärkeää kansantalouden pyörimisen ja kehittymisen kannalta. Jos iso osa käytettävästä rahamäärästä menee lainan hoitoon, se on pois kulutuksesta.

Lue seuraavaksi:

Korkokatto‍ suojaa asuntolainaasi korkojen nousulta

Kuinka suurella osalla kuukausipalkasta kannattaa lyhentää asuntolainaa? Katso kolme laskelmaa‍