Nyt kyllä porilaisen asunto-osakeyhtiö Niittykoivun asukkaiden kelpaa. Viiden kuukauden evakon jälkeen he pääsivät palaamaan uudistettuun taloyhtiöönsä.

Yhden rapun ja 40 asunnon taloyhtiössä toteutettiin perinteinen linjasaneeraus, jossa uusittiin käyttövesiputket ja viemärit. Lisäksi uusittiin sähköpääkeskus ja asuntojen ryhmäkeskukset, nousukaapelit ja lämmönvaihdin. Taloyhtiöön asennettiin poistoilmalämmön talteenottojärjestelmä, ja yhteisiä tiloja remontoitiin.

Putkiremontin oheen oli järkevä niputtaa muutkin remontointia vaativat toimenpiteet. Samalla säästettiin vaivaa, euroja ja tietenkin asukkaita, joiden ei tarvitse hetkeen miettiä korjaustarpeita. Huolellinen suunnittelu ja vaivannäkö kannatti, sillä kokonaisprojekti oli onnistunut.

Taloyhtiöiden isot saneerausurakat eivät ole koskaan ihan helppoja. – Tässäkin remontissa tuli vastaan koronapandemia, Ukrainan sota ja energiakriisi, jotka kaikki osaltaan vaikuttivat projektiin, isännöitsijä Tiina Veijola toteaa.

Kaikki korjaustarpeet kuntoon kerralla

Betonirunkoinen kerrostalo oli valmistunut vuonna 1966 ja sen alkuperäiset putket olivat jo ylittäneet teknisen käyttöikänsä.

– Pieniinkään vuotovahinkoihin ei olisi enää saatu vakuutuskorvauksia. Jo se kertoo, että putket olivat tulleet tiensä päähän, kertoo taloyhtiön isännöitsijä, OP Kodin Porin isännöintipäällikkö Tiina Veijola.

– Linjasaneerauksesta oli ollut puhetta jo useamman vuoden ajan. Kun teimme siitä päätöksen yhtiökokouksessa, projekti lähti liikkeelle vauhdilla. Laadimme aikataulut, pyysimme urakkatarjoukset ja kävimme läpi urakkaneuvottelut. Toisessa yhtiökokouksessa päätimme urakoitsijoista ja rahoituksesta, taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Joel Kause tiivistää monivuotisen projektin.

Yhtiökokouksessa myös päätettiin, että kun kerran rakenteita joudutaan avaamaan, putkien lisäksi kannattaisi huomioida taloyhtiön muutkin korjaustarpeet.

– Vaikka olisimme uusineet vain käyttövesiputket ja viemärit, remontti olisi ollut joka tapauksessa erittäin mittava, Veijola perustelee.

– Kun paikat revitään auki, kannattaa hoitaa kerralla kaikki muutkin johtotyöt. Jälkikäteen esimerkiksi sähköjohtoja olisi ollut tylsä vetää pintavetoina, Kause lisää.

– Eikä pääkeskuksen kapasiteetti olisi välttämättä enää riittänyt invertterilämpöpumpulle, joka tarvitaan lämmön talteenottojärjestelmässä, Veijola jatkaa.

Urakkaan valikoitui kolme eri sopimuskumppania: rakennusurakoitsija, putkiurakoitsija ja sähköurakoitsija, ja kaikilla oli vielä omia aliurakoitsijoita. Lisäksi palkattiin valvoja.

Energiatehokkuutta lämmöntalteenotolla

Linjasaneerauksen myötä kaikki taloyhtiön kylpyhuoneet purettiin ja vesieristykset päivitettiin nykyaikaan. Samalla niiden sähköt uusittiin, ja lattioihin asennettiin mukavuuslämmitys.

– Taloyhtiö antoi asukkaille neljä eri laatoitusvaihtoehtoa kylpyhuoneeseen. Vaihtoehtoisesti asukas sai itse hankkia mieleisensä laatat ja toimittaa ne urakoitsijalle. Taloyhtiö valitsi myös kylpyhuone- ja vesikalusteet, jotka nekin toki sai hankkia itse omalla kustannuksella, Kause kertoo.

– Lopullinen remontin onnistuminen selviää oikeastaan vasta pidemmällä aikajaksolla, taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Joel Kause pohtii.

Asukkailla oli mahdollisuus teettää samalla keittiöremontti, mutta siitä tuli sopia suoraan urakoitsijan kanssa.

Kaukolämmöllä lämpiävän taloyhtiön lämmönvaihdin uusittiin. Vanha alkuperäinen, harakoita lämmittävä poistoilmapuhallin vaihdettiin lämmöntalteenotolla varustettuun puhaltimeen. Sen talteen ottama lämpö valjastetaan invertterilämpöpumpulla ja toimitetaan lämmönsiirtimelle. Vasta kun sen tuoma lämpö on hyödynnetty, käytetään kaukolämpöä.

– Varovainen arvio tämän vuoden sähkön hinnalle on 25 c/kWh, jolloin vuosisäästö on 2 000 euroa. Tälläkin sähkön hinnalla vielä säästämme kaukolämmössä, Veijola toteaa.

Yhteiset tilat hyötykäyttöön

Myös taloyhtiön yhteisiä tiloja saneerattiin. Rappukäytävää ehostettiin, ja vanha saunatila sai uuden ilmeen. Sekin päivitettiin vesieristysten ja sähköjen osalta vastaamaan tätä päivää. Kuten monissa 1960-luvun taloissa, tässäkin taloyhtiössä asukkaiden käytössä on yhteiset kylmätilat, jotka ovat olleet hyvin vähällä käytöllä. Energiaa vievä tila päätettiin puolittaa ja toinen puoli pyhittää tarpeelliselle pyörävarastolle.

– Yhtiön pesutupa freesattiin, ja sinne hankittiin uusi tehokas pesukone. Kannustamme asukkaita hyödyntämään pesutupaa ja ehkäisemään siten vesivahinkoja omissa kylpyhuoneissa, Veijola sanoo.

Hallituksen jäsenten ja isännöitsijän on oltava samaa mieltä asioista, jotta tekeminen on johdonmukaista urakoitsijoiden suuntaan.

Taloyhtiön palovaroitinjärjestelmä uusittiin lisäämään turvallisuutta. Lisäksi taloon asennettiin uusi antennijärjestelmä ja datapistokkeet. 

– Taloon tuli valokuitu, joka otettiin käyttöön viime vuoden lopussa, Veijola kertoo.

Projekti vaati aikaa, vaivaa ja yhteistyötä

Hallituksen puheenjohtaja Joel Kause ja isännöitsijä Tiina Veijola ovat tyytyväisiä projektin sujumiseen, mutta työtä se on vaatinut.

– Tällaisen projektin onnistuminen vaatii taloyhtiön hallitukselta paljon aikaa ja mielenkiintoa. Hallituksen jäsenten ja isännöitsijän yhteistyön on oltava toimivaa. On oltava samaa mieltä asioista, jotta tekeminen on johdonmukaista urakoitsijoiden suuntaan, Veijola perustelee.

Kause on samaa mieltä. Hän on hallituksen puheenjohtajana valvonut projektia, vaikka mukana on ollut palkattukin valvoja. Työnjako isännöitsijän ja hallituksen puheenjohtajan kesken on ollut selkeä: Veijola on vastannut projektin hallinnollisesta puolesta, Kause puolestaan teknisestä.

– Meillä on taloyhtiön hallituksessa jonkin verran omaa osaamista, mistä on ollut valtavasti apua. Jos ei ole lainkaan tietämystä näistä asioista, voi olla vaikea tehdä päätöksiä, Kause toteaa.

Puheenjohtajan tehtävänä on ollut myös kuunnella osakkaita. Kun kysymyksessä on oma koti ja todennäköisesti kallein omaisuus, jokainen toivoo, että projekti menee maaliin kunnialla.

– Hyvä ennakointi, valmistelu ja suunnittelu helpottavat remontoimista. On hyvä miettiä, mitä samassa yhteydessä kannattaa tehdä, ettei sitten vuoden päästä huomata, että se ja sekin olisi pitänyt samalla hoitaa, Kause ja Veijola vinkkaavat.

Isännöitsijä Tiina Veijola ja taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Joel Kause saneeratulla saunaosastolla. Saneerausprojektin rahoitus järjestyi Länsi-Suomen Osuuspankista. Osakkailla on mahdollisuus maksaa osuutensa kerralla tai osittain tai lyhentää osuuttaan rahoitusvastikkeena.

5 vinkkiä putkiremonttia suunnittelevalle taloyhtiölle

  1. Aloita hankesuunnittelu hyvissä ajoin. Kun putkirikkoja esiintyy, suunnittelulla on jo kiire.
  2. Hanki tarvittavaa osaamista asiantuntijoilta ja valitse valvoja huolella. Jos taloyhtiön hallituksesta löytyy osaamista, hyödynnä sitä.
  3. Pidä katse tarpeeksi pitkällä – olisiko remontissa järkevää hoitaa samalla myös muita tulevia korjaustarpeita?
  4. Jos parannat samalla energiatehokkuutta, aloita energiaselvityksestä. Näin varmistat, että teet oikeat ratkaisut. Ota myös selvää mahdollisista avustuksista. ARA myöntää taloyhtiöille avustuksia esimerkiksi energiatehokkuutta parantaviin korjaushankkeisiin.
  5. Panosta selkeään viestintään. Pidä osakkaat ajan tasalla remontin etenemisestä. Huolehdi myös, että isännöitsijän ja hallituksen jäsenten viesti urakoitsijoiden suuntaan on samassa linjassa.

Vinkit antoi OP Kodin Porin isännöintipäällikkö Tiina Veijola.

Etsitkö taloyhtiöllesi uutta isännöitsijää? Tutustu OP Kodin isännöintipalveluihin

Lue myös:

Näin taloyhtiö voi säästää rahaa

Vaikuttaako energiaremontti omakotitalon myyntihintaan?

Suuressa osassa asunto-osakeyhtiöitä ei ole ryhdytty energiansäästötalkoisiin