Jessica ja Santeri: ”Korot nousivat, mutta talous pysyy tasapainossa”

Jessica Laakso, 26, ja Santeri Laakso, 27, asuvat Tampereen Kalkunvuoressa omistamassaan kolmen huoneen rivitaloasunnossa, jossa riittää tilaa ja valoa.

– Tämä koti tuntui heti hyvältä, kun astuimme alakertaan. Tiesimme, että tänne haluamme muuttaa. Alue on rauhallinen, ja luonto avautuu tuossa ihan lähellä. Ja mikä parasta, meillä on takapiha, Laaksot kertovat tyytyväisenä.  

Oma piha onkin tärkeä, jotta pariskunnan saksanpaimenkoira Jermu voi jaloitella siellä. Lenkkimaastotkin odottavat melkein oven takana.

– Tästä pääsee bussilla keskustaan puolessa tunnissa, mutta siellä ei tarvitse käydä jatkuvasti, sillä työpaikkani sijaitsee toisella suunnalla, Jessica kertoo.

Jessica on kotoisin Kirkkonummelta ja Santeri Helsingistä, mutta he ovat kotiutuneet uudelle kotipaikkakunnalleen mainiosti. Laaksot muuttivat Tampereelle Santerin saatua kauppatieteiden opiskelupaikan Tampereen yliopistosta.

– Jessica oli juuri päättänyt opintonsa Helsingissä, joten siinä kohdin oli ihan hyvä hetki vaihtaa kaupunkia, Santeri perustelee.

Vuokralta omistusasuntoon – valtion korkokatto turvana

Aluksi Laaksot asuivat Tampereen keskustassa vuokra-asunnossa. Jessicakin eteni jatko-opintoihin, joten Laaksot saivat vuokra-asumiseen asumistukea.

He kuitenkin kaipasivat enemmän tilaa ja rauhaa, eikä keskustan hälinä ison koiran kanssa ollut toimivin ratkaisu.

– Aloitin kokopäivätyöt ja asumistuet lakkasivat, joten oli viisasta alkaa maksamaan omaa asuntoa, Jessica toteaa.

Tuntuu turvalliselta tietää, että korkokaton ansiosta emme joudu pulaan ylisuurten korkojen kanssa.

Asuntokaupat tehtiin kesällä 2022. Sekä Jessica että Santeri olivat säästäneet ASP-tilille rahaa kuutisen vuotta, joten he yhdistivät tilinsä ja ottivat valtion takaaman ASP-lainan. He tarvitsivat myös tavallista asuntolainaa, koska tarvittava lainamäärä ylitti sallitun ASP-lainan määrän. 

– ASP-lainaan saimme valtion korkokaton. Tuntuu turvalliselta tietää, että emme joudu pulaan ylisuurten korkojen kanssa, Santeri sanoo.

Valtion korkokatto tarkoittaa sitä, että jos lainan korko nousee ensimmäisten 10 vuoden aikana yli 3,8 prosenttiin, valtio maksaa ylimenevästä osasta 70 prosenttia.

Korot nousivat, ei hätää

Laaksojen ostaessa rivitalokolmionsa asuntolainojen korot olivat käytännössä nollassa. Viime vuoden alussa korot alkoivat nousta, ja ASP:n korkokattokin on tullut vastaan.

– Kyllähän sitä väkisinkin alkoi miettiä, että mitähän nyt tapahtuu, Laaksot myöntävät.

Jessicalle ja Santerille ei kuitenkaan tullut hätäpäivää, koska he olivat etukäteen laskeneet pärjäävänsä myös korkeammalla korolla.

– Teimme ennen lainanottoa taloutemme stressitestin asuntolainan kuuden prosentin korolla ja totesimme, että pärjäisimme siinäkin korkotasossa, Santeri selittää.

Laaksojen asuntolainassa on kiinteä tasalyhennys, mikä tarkoittaa, että korkotason noustessa laina-aika pitenee kuukausilyhennyksen pysyessä samana. Aluksi laina-aika oli 25 vuotta, joten korkojen noustua lainan takaisinmaksuaika on pidentynyt.

Laaksot ovat kuitenkin maksaneet ylimääräisiä lyhennyksiä pitääkseen laina-ajan kurissa.

– Olemme keskittyneet säästämään ylimääräisiin lainanlyhennyksiin ja jättäneet esimerkiksi rahastosäästämisen vähemmälle. Olen jo tehnyt yhden isomman lyhennyksen ja Jessica säästää parhaillaan seuraavaa isompaa pottia, Santeri kertoo.

Elämästä pitää myös voida nauttia

Muilla tavoin suhdannevaihtelut eivät ole vaikuttaneet Laaksojen arkeen ihmeemmin. He elävät säästäväisesti varojensa mukaan. Rahaa kuluu pääasiassa lainan lyhennyksiin, yhtiövastikkeisiin, ruokaan, autoon ja koiran tarpeisiin. 

Jessica ja Santeri menivät naimisiin viime kesänä. Tuoreen avioparin mielestä on tärkeää myös se, että elämästä voi nauttia.

– Käymme viikoittain avantouimassa Pirkkalassa Pereensaaren saunassa. Se on todella ihana paikka ja maksamme siitä mielellämme 14 euroa kerralta. Käymme myös kuntosalilla, ulkona syömässä ja elokuvissa silloin tällöin, eli tuollaisiin vapaa-ajan asioihin voimme laittaa rahaa, Jessica kertoo.

Raha-asiat jakautuvat Jessican ja Santerin kesken luontevasti kesken melko tasan. Lainanlyhennys maksetaan Jessican tililtä, mutta Santeri maksaa oman osuutensa Jessicalle.

– Suunnilleen puoliksi meillä kaikki menee, mutta emme me sentilleen laske esimerkiksi, kumpi maksoi ruuat kaupassa, Jessica puhuu.

– Satsaamme samoihin asioihin ja pihistämme samoista asioista, joten raha-asioista ei tule erimielisyyksiä.

Varautumalla talous pysyy tasapainossa

Laaksot pitävät ennakointia ja suunnittelua tärkeänä vastavoimana suhdannevaihteluille. On tärkeä pohtia talousasioita monelta kantilta ja olla rehellinen omalle maksukyvylle myös silloin, kun asuntonäytössä osuu kohdalle unelmien koti.

– Asuntoa ostaessa kannattaa tehdä oman talouden stressitesti ja olla realistinen sen suhteen, mihin rahat riittävät. Kannattaa myös arvioida, saisiko asunnon varmasti myytyä, jos tulisi eteen vaikkapa muutto paikkakunnalta, Santeri vinkkaa.

Ennakointia on myös säästäminen äkillisten menojen varalle, jos se vain on mahdollista. Laaksoille tällainen tilanne sattui, kun Jermu-koira vaati äkillistä hammaslääkärihoitoa.

– Selvisimme suuresta laskusta säästöjemme turvin, Laaksot kertovat.

Lue myös:

Näin varallisuus kertyy omassa asunnossa verrattuna vuokralla asumiseen‍

Mikä korko asuntolainaan: Näin valitset koron oikein‍

Erilaiset myyntihinnat ja vastikkeet: Mistä tietää, kuinka paljon asuminen todella maksaa?‍