Vappu Pimiä matkaa joka viikonloppu mökille vaalimaan avio-onnea – juontaja esittelee 3 tärkeintä kotiaan

Suosikkijuontaja Vappu Pimiän perheessä kotiviikonloput ovat harvinaisia poikkeuksia. Helsinki vaihtuu helposti Saloon ja mökkiin, jossa kokkailuun ja yhdessä syömiseen panostetaan koti-iltojakin enemmän.

– Helsingissä jokainen aamuni alkaa smoothiella, mutta mökillä teen aamiaiselle aina tuoreet sämpylät. Ja mökillä otan usein päikkärit, Vappu Pimiä kuvailee arki- ja viikonloppurutiinejaan.

Nyt hän kertoo kolmesta kodistaan, joilla on ollut hänelle erityinen merkitys.

Sinkkuasunto Etu-Kalliossa

Vappu Pimiä hankki itselleen sinkkuasunnon kolmikymppisenä. Lapsuudenkodistaan Pimiä oli muuttanut poikaystävänsä luo, ja tarve omalle asunnolle tuli vasta avioerossa.

– Kun kävelin Etu-Kalliossa sijainneeseen 40,5 neliön asuntoon, tiesin heti, että tässä se on, tämän otan.

Virallisesti kerrostalokoti luokiteltiin yksiöksi, mutta asunnossa oli erillinen makuuhuone.

– Kaikki oli niin kohdillaan, että minun ei tarvinnut muuttaa mitään. Juuri eronneena remppa olisi ollut viimeisenä mielessäni.

Pimiä ei tuonut sinkkuasuntoonsa juuri lainkaan edellisen kodin huonekaluja. Exälle erossa jäänyt sohva oli niin kiva, että hän päätyi hankkimaan uuden samanlaisen.

– Asuntoa laittaessani minulle ja ystävälleni tuli voittajafiilis, sillä saimme kahdestaan – ilman miesvoimaa – lamput ja taulut paikoilleen.

Pimiän ystävät olivat sinkkukotiin aina tervetulleita. Yksi oli eronnut samoihin aikoihin, ja niinpä kaksikolla Vantaalla ”maalaiskoti” ja Helsingissä ”kaupunkikoti”. Susa jäi mielellään myös yökylään.

Jälkikäteen Pimiä on ystävineen nauranut ajatukselle, josko seinät osaisivat puhua. Pimiän luona järjestettiin niin etkoja, jatkoja kuin jatkojen jatkoja.

Toukokuun alun vapunpäiviin kuuluivat brunssit, joille hän loihti herkkuja ja samppanjaa. Kaikkien vieraiden piti tuoda pullollinen lisää.

Pimiä viihtyi kämpässä kolmisen vuotta. Välillä hän asui puoli vuotta nykyisen aviomiehensä luona Yhdysvalloissa. Kun Teemu palasi Suomeen, asunto tuntui pariskunnalle ahtaalta.

– Hankimme uuden kodin kantakaupungista, mutta minulle oli selvää, että pidän myös Etu-Kallion. Tunnesiteeni nyt vuokralla olevaan asuntoon on yhä tallella.

2. Mökki Salossa

Mökkikuume iski esikoisen odotusaikana.

– Kysyin Teemulta, mitä teemme jatkossa viikonloput, kun vauvan synnyttyä ei ole enää mahdollisuutta matkustella entiseen malliin.

Läheiset ehdottivat mökin vuokrausta, mutta pariskunta innostui oman mökin ostamisesta.

– Normijärjestys olisi ollut, että ensin omistusasunto ja sitten mökki, eli kai me vähän hassusti toimimme.

Mökin ostaminen ei ole kaduttanut kertaakaan. Reilun sadan neliön kokoinen hirsimökki sijaitsee noin tunnin ajomatkan päästä kotoa.

Mökiltä on löytynyt aina joku rahareikä. Ja olemme me maksaneet oppirahojakin.

Muutostöitä Salon-mökillä on tehty pikkuhiljaa ja paljon. Pihalle on teetetty hiekkaranta, kesäkeittiö ja kaksi terassia. Sisätilat ovat laajentuneet ruokailuhuoneen verran – ja samalla uusittiin keittiö.

– Aina kun on ollut vähän löysää, mökiltä on löytynyt joku rahareikä. Ja olemme me maksaneet oppirahojakin, mutta ne kuuluvat elämään.

Mökkeilyn vaikutus elämänlaatuun havaitaan viikoittain. Palautuminen alkaa jo Helsingin ja Salon välisellä ajomatkalla.

– Arjen painolastit tippuvat hartioilta. Koen, että olen paljon kivempi ihminen mökillä ja sanon aina, ettei meidän avioliittommekaan olisi yhtä onnellinen ilman mökkiä, Pimiä kertoo.

Viikonloppuihin kuuluu pitkät aamu-unet ja usein vasta puolen päivän aikaan nautittavat aamiaiset.

– Nyt kun tytöt ovat jo 9- ja 12-vuotiaat, voin käydä aamulla ensimmäiseksi lenkillä, uimassa tai avannossa. Huomaan, että tarvitsen metsää ja luonnonrauhaa sitä enemmän, mitä vanhemmaksi tulen.

Pimiälle kevät on mökillä puuhastelun kannalta suosikkiaikaa. 

– On aivan parasta, kun pääsen laittamaan kasvimaata, istutuksia ja viljelyksiä.

Hän kasvattaa esimerkiksi suosikkivihanneksiaan kurpitsoja.

– Suomalaiset pitävät kurpitsaa ehkä vähän vaikeana ja eksoottisena, mutta se on ravintoarvoltaan tosi hyvää ja terveellistä. Aloittaa voi vaikka kurpitsakeitosta ja kurpitsakakusta, viimeksi Vappu jouluna -nimisen kokkikirjan julkaissut Pimiä vinkkaa.

3. Perhekoti kantakaupungissa

Kaupunkikodissa keittiö ja olohuone sijaitsevat vierekkäin.

– Edellisessä kodissamme emme nähneet emmekä kuulleet toisiamme, kun minä kokkailin ja muu perhe oli olohuoneessa.

Tämänhetkistä asuntoaan perhe etsi pitkään, parisen vuotta. Perhe asui jo vuokralla Helsingin kantakaupungissa, josta ei haluttu pois lasten takia.

– Markkina oli todella kuuma ja reilun sadan neliön perheasunnot menivät saman tien.

Seija keksi, että laitetaan yksi ovista umpeen.

Näytössä asunto oli kuin pommin jäljiltä ja remontti vasta alkumetreillä. Ennen kauppoja varmistettiin, kuinka paljon remppa nielisi rahaa. Pimiä kiittelee erityisesti sisustussuunnittelija Seija Strandin oivalluksia.

– Tykkään kauniista asioista ja tiloista, mutta suunnittelun luovutan mielelläni itseäni paremmille.

Esimerkiksi asunnon eteisessä ei ollut lainkaan säilytystiloja, mutta ovia joka suuntaan.

– Seija keksi, että laitetaan yksi ovista umpeen ja tehdään sen kohdalle ulkovaatekaappi. Hänen ansiostaan saimme lisätilaa myös tyttären huoneeseen ja toiseen veskiin.

Pimiä halusi kotiinsa värejä eikä tuolloin trendikästä täysvalkoista keittiötä. Lopputuloksena kodin kaikki seinät saivat vanhaan rakennukseen sopivat sävyt. Valkoseinäisessä keittiössä vihreä kaapisto tuo lämpöä.

Perheen vanhemmat tehneet töitään osin samalla sohvalla sen jälkeen, kun esikoistytär sai oman huoneensa. Teemu-puoliso vetäytyy jommankumman tyttären huoneeseen soittaessaan työpuheluja Yhdysvaltoihin.

Vappu Pimiä on julkaissut kaksi viimeisintä kokkikirjaansa kahdessa vuodessa ja aikoo nyt pitää ruokakirjoista pientä taukoa. Hän työskentelisi kuitenkin mielellään yhä myös ruoan parissa. 

Helmikuussa hän teki uuden aluevaltauksen podcast-maailmassa. Podimossa ilmestyvässä Valo Pimiässä -podissa kuullaan Pimiä keskustelee haastateltaviensa kanssa elämän tarkoituksesta, uskosta ja intuitiosta.

Tulevaisuus tuo tullessaan jälleen uutta ainakin asumisrintamalla. Perhe on hankkinut lisämaata mökkitonttinsa ympäriltä, ja jäljellä on rakennusoikeutta. Tänä perjantaina mökille lähdetään tavalliseen tapaan eli kun lapset ovat päässeet koulusta.

– Kotiin palaamme vasta maanantaiaamuisin.

5 kysymystä kodeista

Esine, joka on kulkenut mukanasi kodista toiseen?

Isomummini Adan kultaraaminen peili. Ihailin sitä niin paljon, että kysyin Ada-mummilta jo lapsena, saanko peilin sitten kun hän kuolee.

Mitä muistat ensimmäisestä lapsuudenkodistasi?

Asuin ensimmäisen vuoteni Helsingin Sörnäisissä ja muutaman vuoden Keravalla. Lapsuudenkotinani pidän Helsingin Pirkkolan-taloamme. Talo on kulkenut suvussa, ja vanhempani remontoivat sen lattiasta kattoon.

Missä kodissasi et viihtynyt ja miksi?

Muutin lapsuudenkodistani Helsingin Pengerkadulle pieneen yksiöön, jossa poikaystäväni jo asui. Se ei ollut kahdelle ihmiselle ideaalitila.

Mitä haluaisit muuttaa nykyisessä kodissasi?

Toivoisin erillistä vaatehuonetta ja lisää kaappitilaa. Työhuone olisi kiva.

Millaisesta kodista haaveilet?

Emme ole etsineet mitään, mutta jos tähdet ovat kohdillaan, meille tulee ehkä vielä yksi muutto. Jos tältä samalta alueelta löytyisi 25–30 neliötä nykyistä suurempi asunto, saattaisimme innostua.