Lämmitysjärjestelmän uusiminen, kattoremontti sekä keittiön ja kylpyhuoneen päivitys. Nämä ovat Kiinteistövälitysalan Keskusliiton toimitusjohtajan Tuomas Viljamaan mukaan neljä tärkeintä remonttia, jotka säilyttävät omakotitalon arvon tai jopa nostavat sitä.

1. Lämmitysjärjestelmän uusiminen

  • Öljylämmityksen vaihtaminen esimerkiksi maalämpöön, kaukolämpöön tai ilmalämpöpumppuun kannattaa. Öljylämmitteistä taloa voi olla vaikea saada kaupaksi.
  • Energiatehokkuus ja maltilliset käyttökustannukset ovat ostajille entistä tärkeämpiä.

2. Kattoremontti

  • Katto on iso osa kokonaisvaikutelmaa ja kertoo paljon talon teknisestä kunnosta. Jos katto on käyttöikänsä päässä, se mietityttää ostajia ja voi jopa estää kaupan.
  • Hyväkuntoinen katto poistaa riskin kosteusvaurioista ja lisää ostajien luottamusta.

3. Keittiön päivitys

  • Jos keittiö on remontoitu 1990-luvulla, se ei ole enää uusi. Ostajat etsivät ajanmukaisia ratkaisuja.
  • Modernit pinnat ja toimivat tilat tekevät kodista houkuttelevan ja vähentävät ostajan remontointitarvetta.

4. Kylpyhuoneen päivitys

  • Märkätilat ovat tärkeitä sekä asumismukavuuden että turvallisuuden kannalta.
  • Uudet pinnat ja hyvä tekninen kunto lisäävät ostajien luottamusta ja vähentävät riskejä.

Valitse ammattilainen

Omakotitalon kunto kannattaa tarkastaa säännöllisesti.

– Suomalaiset muuttavat keskimäärin viidestä kuuteen vuoden välein, ja se on hyvä ohjenuora myös talon kuntotarkastuksille, Tuomas Viljamaa sanoo.

Jos rakenteissa on huono tuuletus ja riski kosteuden kertymisestä, se voi johtaa isoihin ongelmiin.

Kun kuntotarkastukset ja huollot on kirjattu talon huoltokirjaan, ostaja näkee, että talosta on pidetty hyvää huolta.

– Se lisää luottamusta ja helpottaa myyntiä, Viljamaa korostaa.

Tarkistuslista:

  • Teetä kuntotarkastus ammattilaisella
  • Dokumentoi huollot ja korjaukset
  • Käy läpi riskirakenteet
  • Tarkista kosteudenhallinta: salaojat, vesikatto ja tuuletus
  • Huolla lämmitysjärjestelmä ja käyttövesiputket.
     

Mitkä ovat omakotitalon riskirakenteet?

Tuomas Viljamaa painottaa, että ostajat kysyvät ensimmäiseksi talon riskirakenteista.

– Jos rakenteissa on huono tuuletus ja riski kosteuden kertymisestä, se voi johtaa isoihin ongelmiin.

Tyypillisiä riskirakenteita ovat:

  • Valesokkeli, jossa seinän alaosa on lähellä maata ja altistuu vedelle, mikä voi johtaa home- ja lahovaurioihin (yleinen 1980-luvun taloissa)
  • Rossipohja eli lattian alla oleva ryömintätila, johon voi syntyä kosteus- ja homeongelmia, jos tuuletus on riittämätön tai sinne pääsee vettä
  • Kattoikkuna
  • Rakenteet, joihin voi kertyä kosteutta ilman tuuletusta, kuten pesutilojen lattiarakenteet ja kattorakenteet.

Toiveissa omaa tilaa

Kiinnostus omakotitaloja kohtaan on kasvanut viime vuosina. Taustalla on muutos ihmisten elintavoissa: etätöiden yleistyminen on lisännyt tilan tarvetta.

Viljamaan mukaan ostajat kiinnittävät huomiota kokonaisvaikutelmaan. Hyvin hoidettu piha, siistit sisätilat ja huoliteltu yleisilme luovat mielikuvan kodista, josta on pidetty hyvää huolta. Vaatimustaso on muuttunut.

– Harva haluaa tehdä töitä keittiönpöydän ääressä, joten työhuone tai harrastustila on iso plussa, Viljamaa kertoo.

Jos alueella ei ole muuttovoittoa tai väestökehitys näyttää heikolta, se vaikuttaa talon vakuusarvoon.

Myös talon ympäristö ja palvelut vaikuttavat ostajien päätöksiin. Viihtyisä näkymä, lähiluonto ja selkeät kaavatiedot voivat olla ratkaisevia.

– Jos naapurissa on puisto, ostaja haluaa varmistaa, ettei siihen tule kerrostaloa. Tällaiset asiat kannattaa selvittää etukäteen ja tuoda esiin myyntitilanteessa, Viljamaa neuvoo.

Sijainti ja kunto määräävät arvon

Omakotitalon vakuusarvo ja ostajan mahdollisuus saada lainaa riippuvat monesta tekijästä, mutta kaksi asiaa korostuvat: sijainti ja talon kunto.

Viljamaa painottaa, että pankki arvioi kohteen arvoa pitkällä aikavälillä.

– Jos alueella ei ole muuttovoittoa tai väestökehitys näyttää heikolta, se vaikuttaa merkittävästi talon vakuusarvoon.

Myös palvelut, liikenneyhteydet ja kaavoitus vaikuttavat talon arvoon.

Putkien tekninen käyttöikä on noin 50 vuotta ja katon 20–30 vuotta.

Yksi keskeinen tekijä on kunto.

– Jos katto tai putket ovat käyttöikänsä päässä, lainan saaminen voi olla vaikeaa, Viljamaa muistuttaa.