Aino ja Teemu tekivät sen, mistä moni vain haaveilee - tällaista on muuttaa maalle

Nuoripari Aino Knihti ja Teemu Ahtila elelee rauhallista arkea hämäläisessä Alvettulan kylässä. Kylänraitilla he kohtaavat naapureita ja vaihtavat kuulumisia. Sellaista ei juuri tapahtunut kerrostalon pihalla Hämeenlinnassa, jossa he asuivat vielä reilu vuosi sitten.

– Meidät on otettu kylässä lämpimästi vastaan. Kaupungissa ihmiset jäivät tuntemattomiksi, mutta täällä olemme tutustuneet naapureihin, Knihti kertoo.

Pariskunnan puutarhassa kasvaa marjapensaita, ja koirankin he hankkivat. Lenkkireitit eivät enää kulje kortteleita pitkin, vaan peltojen ja metsien laitaa. Välillä vastaan tulee tuttu, ja matkanteko taukoaa juttelun ajaksi. Kylän laitamilla näkee laiduntavia lehmiä.

– Parasta on kesäaamuna istahtaa kahvikuppi kädessä oman talon portaille, Knihti iloitsee.

Ahtila myöntää, että kaupungissa asuminen oli helpompaa, sillä palvelut sijaitsivat lähellä, eikä esimerkiksi kaupassa käyntiä tarvinnut sen kummemmin suunnitella. Nyt lähin suuri marketti sijaitsee Hauholla, noin kymmenen minuutin ajomatkan päässä.

Toisaalta Alvettulan perinteikäs kyläkauppa on auki ympäri vuoden ja toimii myös kahvila-ravintolana.

– Kyläkaupassamme on yllättävän monipuolinen valikoima ja ihan parhaat pitsat, Knihti ylistää.

Moni haaveilee maaseudusta, harvempi muuttaa

Maaseutubarometrin mukaan yli 40 prosenttia suomalaisista voisi kuvitella muuttavansa maaseudulle, ja lähes miljoona suomalaista pohtii sitä vakavasti. Erityisen innokkaasti maallemuutosta haaveilevat 30–44-vuotiaat.

Maaseudulta haetaan rauhaa, luontoa ja enemmän tilaa ympärille.

Haaveet toteutuvat kuitenkin harvakseltaan. Tilastokeskuksen ja Pellervon taloustutkimuksen mukaan Suomessa tehdään vuosittain noin 290 000 kuntien välistä muuttoa, joista arviolta noin 50 000 suuntautuu maaseudulle.

Moni lähtee maalle yksinkertaisista syistä: halutaan rauhaa, luontoa ja vähän enemmän tilaa ympärille. Maalla olo koetaan turvalliseksi ja yhteisöä arvostetaan.

– Vaakakupissa voi painaa sekin, että asuminen on maalla edullisempaa ja elämä vähän enemmän omannäköistä kuin kaupungissa. Etätyön yleistyminen on tehnyt monelle muutosta enemmän mahdollista kuin ennen, kertoo kehittämispäällikkö Johanna Niilivuo Suomen Kylät ry‍:stä.

Maallemuuton esteeksi voivat puolestaan nousta esimerkiksi huonot lähityömahdollisuudet ja julkisen liikenteen vähäisyys.

Knihtillä ja Ahtilalla moni käytännön asia loksahti kohdalleen. Ahtila työskentelee Sappeen hiihtokeskuksessa ja Knihti kassamyyjänä Hämeenlinnassa. Molempien työpaikat sijaitsevat noin 30 kilometrin päässä Alvettulasta. He tarvitsevat kulkemiseen autoa, sillä linja-autot kulkevat harvakseltaan.

Pariskunnan taloudellinen tilanne ei ole juuri muuttunut muuton myötä. He saivat asuntolainaa, jonka hoitokulut vastaavat suurin piirtein aiempaa vuokraa.

– Omakotitalossa voi tulla yllättäviä ylläpito- ja korjauskuluja, mutta niiltä ei välty kaupungissakaan, Ahtila pohtii.

Erilaisia asumismuotoja maaseudulle

Suomessa on yli 4 000 Alvettulan kaltaista kylää, jotka ottaisivat mielellään vastaan uusia asukkaita. Ne houkuttelevat ihmisiä pääasiassa markkinoinnin keinoin, mutta konkreettisia asumista helpottavia ratkaisuja tarvittaisiin lisää.

– Markkinointi lisää näkyvyyttä, mutta ei välttämättä heijastu muuttoliikkeeseen. Työpaikkojen, asumisen ja palveluiden tarjonta ratkaisee lopulta muuttajien määrän, Niilivuo sanoo.

Hän lisää, että asuminen on muuttunut niin, että yhä useampi asuu yksin ja yhä useampi haluaa asua vuokralla. Sekin kannattaisi huomioida kylien asuntotarjonnassa.

Maalle muuttaminen alkaa usein sopivan kodin etsimisestä. Tarjolla on valmiita palveluja, kuten Talo maalta -palvelu‍, jossa tyhjillään olevat maaseudun kiinteistöt ja maallemuutosta haaveilevat kohtaavat.

Knihti ja Ahtila löysivät sopivan kodin onnekkaasti tuttavan kautta. Kahden huoneen ja tupakeittiön omakotitalo oli käytännössä muuttovalmis.

Maalle muuttoa voi kokeilla etukäteen

Knihti ja Ahtila ovat molemmat varttuneet maatilalla, joten heille ajatus maalla asumisesta tuntui luontevalta. Maalle ei kuitenkaan tarvitse muuttaa kertaheitolla, vaan sitä voi myös kokeilla.

Esimerkiksi Alvettulan kylässä on mahdollista tutustua kyläelämään jo ennen muuttopäätöstä ja tulla tutustumaan päiväksi, viikoksi tai pidemmäksi aikaa. Vapaaehtoinen kyläkummi auttaa tutustumaan kylän arkeen ja ihmisiin.

Alvettulassa on myös kokeiltu asumista käytännössä: Polku kylään -hankkeessa‍ perheet asuivat kylässä viikon ajan, tutustuivat palveluihin, kouluun ja harrastusmahdollisuuksiin sekä ennen kaikkea kyläläisiin. Vastaavia hankkeita ja kokeiluja on toteutettu eri puolilla Suomea.

Sydänsuomen Asumisen uudet tuulet -hankkeessa‍ puolestaan etsitään ratkaisuja asuntotarjonnan lisäämiseen, rakentamisen sujuvoittamiseen ja rahoituksen järjestämiseen muun muassa Pihtiputaan ja Viitasaaren alueella.

Mökkiläisistä vakiasukkaita?

Knihti ja Ahtila kehuvat, että Alvettulassa riittää yhteishenkeä ja ylpeyttä omasta kylästä. Asioita tehdään yhdessä ja palvelut, kuten kyläkauppa, kyläkoulu sekä harrastusmahdollisuudet esimerkiksi kansalaisopiston jumpissa lujittavat yhteisöllisyyttä ja kylän elinvoimaa.

Talvella on kuitenkin melko hiljaista verrattuna kesään, jolloin Alvettulan asukasluku kasvaa mökkiläisten saapuessa.

– Kesän ja talven välisen eron huomaa maalla erityisen selvästi. Talvella voi olla pimeää, kun ei ole kaupungin valoja, mutta kesällä kylä herää eloon ja meno vilkastuu, Ahtila kehuu.

Maallemuuttoon liitetään usein myös ajatus mökin muuttamisesta vakituiseksi kodiksi. Se on kuitenkin melko harvinaista, osin kaavoitusmääräysten ja työläiden lupaprosessien vuoksi.

Viime vuonna voimaan astunut uusi rakentamislaki kuitenkin toi mukanaan uudistuksia, joiden tarkoituksena on sujuvoittaa rakennushankkeita ja lupien käsittelyä kunnissa. Muukin tuki on tarpeen, sillä useimmalle muutto maalle merkitsee kokonaan uutta elämäntapaa.

– Vapaa-ajan asuntojen muuttamista vakituisiksi voi kylissä ja kunnissa aktiivisesti edistää tarjoamalla neuvontaa käyttötarkoituksen muutokseen ja kertomalla alueen palveluista, toimijoista sekä tarjonnasta, Niilivuo vinkkaa.