Joulun alla monella herää huoli yksin jouluaan viettävistä ihmisistä. Kun omassa kodissa kynttilät loistavat ja kinkku tirisee uunissa, tuntuisi hyvältä, että kaikilla muillakin asiat olisivat yhtä mallillaan.

Kävely kaupungilla riittää osoittamaan, että kaikki eivät suinkaan voi hyvin. Tuo arkinen havainto herätti helsinkiläisen Jori Keckmanin auttamisen halun. Hänellä oli voimavaroja ja elämä niin hyvässä kuosissa, että häneltä liikenisi aikaa ja tarmoa muiden auttamiseen.

Vuosi sitten Keckman liittyi HelsinkiMission senioreille suunnattuun Aamukorva-puhelinpalveluun. Sitä ennen hän oli ollut valmiudessa niin sanottuna keikkalaisena samalle järjestölle. Milloin seniorit tarvitsivat saattajaa kaupassa tai lääkärissä käyntiin, milloin verhojen ripustamiseen.

Sitten tuli korona, joka heitti kapuloita rattaisiin.

– Kuulun riskiryhmään ja jouduin lopettamaan. Olen aamuihminen ja ajattelin, että Aamukorva-palvelu sopisi minulle hyvin auttamisen muotona.

Ilmainen palvelu laulattaa puhelinlankoja viidestä kahdeksaan joka aamu. Keckman vastailee puhelimeen keskimäärin kerran kuussa. Peukaloita ei silloin ehdi pyöritellä, sillä puheluita on usein jonoksi asti. Ihmisillä on tarve puhua toisen ihmisen kanssa.

Joulun välipäivinä puhelinvuorossa

Viime vuonna Keckman, 60, vastaili puhelimeen joulun välipäivinä.

– Mietin, erosivatko vuorot muista aamuista, sillä aamutkin ovat yksilöitä. Joillakin ihmisillä oli isompi hätä tai tarve kuin toisilla. Viime vuonna oli jo korona-aika, ja niillä, joita se ahdisti, tilanne oli jo päällä. Joulu ei sitä paljon muuttanut. Puhumisen tarve oli erittäin suuri monella jo ennen joulua, Keckman muistelee.

Joulu teki joidenkin olon vähän tavallista haikeammaksi, mutta vähemmän kuin aamuvirkku vapaaehtoistyöntekijä oli odottanut. Ihmiset olivat jo muutenkin eristyksissä, eikä joulun vaikutus ollut siksi niin suuri.

– Sen muistan, että puheluiden tunne oli juhlavampi, myös minulla. Vaikka keskustelut eivät olleet kovin erilaisia kuin aiemmin, ihmisten puheista kuulsi juhlavuus, niin hyvässä kuin pahassa. Ollaan joulumielellä, vaikka aika monella teemana on yksinäisyys ja sen torjuminen. Monelle joulumieli oli yksinäisyyden sävyttämä.

Keckman on havainnut, että yksinäisyys ei aina tarkoita sitä, ettei ympärillä olisi muita ihmisiä. Voi olla perhettä ja aikuisia lapsia, mutta ihminen voi silti kokea olevansa yksin.

– Yhteydenotot ja kontaktit eivät käsittele niitä asioita, joita ihminen itse toivoisi, ja sen myötä hän potee yksinäisyyttä.

Kaikki ihmiset eivät kuitenkaan kärsi yksinäisyydestä, vaan he viihtyvät hyvin omissa oloissaan.

Jori Keckman vastaa joulun välipäivinä HelsinkiMission Aamukorva-puhelimeen. Lämminhenkinen rupattelu on helppo tapa tuottaa joulumieltä.

Joulumielen tuottaminen on mahtava palkinto

Jori Keckman on varannut kalenteristaan vuoroja tulevan joulun Aamukorva-palveluun. Hän vastailee ihmisten puheluihin joulun ja uudenvuoden välisinä päivinä. Hyvä mieli syntyy liike-elämän ammattilaiselle konkreettisesta toiminnasta: oman ajan antamisesta muille.

– Herään aamulla aikaisin ja valmistaudun siihen, että puhelin pärähtää viideltä soimaan. Toisessa päässä on kiitollinen soittaja, joka saa mielenrauhaa tai joka tapauksessa ainakin paremman mielen. Se tuottaa minulle joulumieltä ja on mahtava palkinto.

HelsinkiMissio rajaa puhelut noin varttiin, jotta mahdollisimman moni pääsisi jutustelemaan. Se antaa monelle juuri sen läheisyyden ja kuulluksi tulemisen kokemuksen, jonka turvin jaksaa edessä olevan päivän.

Keckman kehottaa kaikkia tarttumaan luuriin jouluna. Joulumielen tuottaminen onnistuu tekemällä pieniä asioita, kolmen lapsen isä ja kahden lapsenlapsen isoisä muistuttaa. Monelle riittää se, että heidät otetaan ystävällisesti huomioon.

– Joulun aikana voi soittaa yllättävän puhelun sellaisille sukulaisille ja ystäville, joihin ei ole ollut yhteydessä.

Jokainen tietää, miten kivalta tuntuu saada yllärisoitto. Joku on ajatellut minua ja ihan oikeasti haluaa kuulla, mitä minulle kuuluu.

Muutama vinkki tuottaa joulumieltä: