Joonas Pesonen haaveilee jälkikasvusta: Olisi ihanaa saada olla lapselle tuki ja turva

Kun sosiaalisen median vaikuttaja ja media-alan sekatyöläinen Joonas Pesonen oli 15-vuotias, hän tiesi, miten lapsia tehdään. Kymmenen vuotta myöhemmin hänellä ei kuitenkaan ollut asiasta ”enää hajuakaan”.

Tietoa piti etsiä netistä. Syynä oli se, ettei koulun terveystiedon tunnilla eikä oikein muuallakaan puhuttu siitä, miten sinkkumiehet ja sateenkaarimiehet voisivat tulla isäksi.

− Harmittaa, että samaan aikaan kun valitetaan syntyvyyden laskusta Suomessa, omat mahdollisuuteni perheellistymiseen ovat kapeat.

Pesonen on myös kokenut, ettei hänen homona edes oleteta miettivän lasten saamista.

Meidän pitää suunnitella lapsen saamista pidempään kuin ihmisten keskimäärin.

− On helpottavaa, kun kukaan ei sukujuhlissa utele, milloin hankin jälkikasvua. Samaan aikaan koen ulkopuolisuutta, sillä tämän asian ei ajatella koskettavan minua, vaikka asiasta kysellään esimerkiksi siskoltani.

Nykyisin 35-vuotias Pesonen asuu Tampereella ja muutamaa vuotta vanhempi seurustelukumppani Helsingissä. Myös puoliso haluaa lapsen.

– Puhuimme lapsihaaveesta alusta alkaen. Meidän pitää suunnitella lapsen saamista pidempään kuin ihmisten keskimäärin.

Pesonen on miettinyt, tuleeko haave lapsesta ulkoapäin, vaikka hänen kaltaisiaan ei juuri näy julkisuudessa isinä.

– Lapsiperhe on yhteiskunnassamme normi. Minusta olisi kuitenkin ihanaa nähdä, minkälainen oma lapseni olisi, ja saada olla lapselle tuki ja turva.

Rajatut vaihtoehdot

Monella perheellisellä sateenkaarimiehellä on lapsia edellisestä liitosta naisen kanssa tai uusperheen kautta.

– Jos miespari tai itsellinen mies ryhtyy unelmoimaan lapsesta, vaihtoehdot ovat hyvin rajatut. Joidenkin transtaustaisten miesten on mahdollista synnyttää, mutta yleisimmät keinot ovat apila-, kumppanuus- ja sijaisvanhemmuus, sanoo Sateenkaariperheiden toiminnanjohtaja Juha Jämsä.

Apilaperheen muodostavat useimmiten naispari ja itsellinen mies, ja naispari toimii lapsen lähivanhempina. On myös apilaperheitä, joissa lapset asuvat pääasiassa miesparin luona.

Pesonen on harkinnut tällaista vaihtoehtoa.

– Vuoroviikkovanhemmuus voisi olla yksi oivallinen tapa jakaa vanhemmuuden iloja ja suruja. Silloin olisi myös omaa aikaa.

Adoptio on harvojen vaihtoehto

Suomen laki on vuodesta 2017 mahdollistanut samaa sukupuolta oleville pareille adoption perheen ulkopuolelta. Sateenkaariperheet ry:n‍ tiedossa on kuitenkin vain yksi miespari ja yksi naispari, joilla tämä on onnistunut.

– Suomessa on hyvin vähän tarvetta kotimaiselle adoptiolle, koska yleensä yhteiskunta pystyy tukemaan vanhempia lapsen hoivaamisessa. Kansainvälisessä adoptiossa taas lähtömaan sosiaaliviranomaiset tekevät sijoituspäätöksen, Jämsä sanoo.

Useimmissa maissa laki kieltää lapsen sijoittamisen samaa sukupuolta olevan parin perheeseen. Joissakin maissa se on mahdollista, erityisesti Kolumbiassa.

Sateenkaariperheiden adoptioihin myönteisesti suhtautuvat maat eivät yleensä lähetä lapsia adoptoitavaksi ulkomaille vaan ovat adoptioita vastaanottavassa päässä.

Pesosta kyllästyttää, että valtaväestöön kuuluvat yleensä ehdottavat hänelle ensimmäisenä perheen ulkopuolista adoptiota, vaikka mahdollisuudet siihen ovat pienet. Yhteiskunnassa vallitseva ihanne biologisesta lapsesta on vaikuttanut myös hänen toiveisiinsa.

– Haluaisin, että lapsi olisi biologisesti minun, vaikka olen myös kyseenalaistanut toivettani.

Pesonen joutuu ottamaan huomioon sen, että hänen kumppaninsakin haluaa ehkä olla lapsen biologinen isä.

– Tärkeintä on toki lapsen saaminen eikä se, kenen siittiöillä hedelmöitys on tehty.

Sijaissynnytyksessä olisi mahdollista käyttää molempien siittiöitä ja yrittää saada kaksoset.

Sijaissynnytys odottaa lakiuudistusta

Pesonen on alkanut säästää rahaa isompaa asuntoa varten, mutta hän miettii, käyttäisikö säästöt sittenkin sijaissynnytykseen ulkomailla. Esimerkiksi sijaissynnytys Yhdysvalloissa maksaa satatuhatta euroa.

– Jos laitamme säästöt ja mahdollisen lainan perheellistymiseen, niin pohdituttaa, miten meillä jää varaa asumiseen ja elämiseen vauvan kanssa. Kuinka moni muu joutuu miettimään tällaista?

Suomessa lääkäri ei saa antaa hedelmöityshoitoja, jos tarkoituksena on antaa lapsi adoptioon.

– Tämän voi tosin kiertää hoitamalla hedelmöityksen kotikonstein tai käymällä klinikalla esimerkiksi Tallinnassa, Jämsä toteaa.

Jos ihminen maksaa ulkomailla sijaissynnyttäjälle korvausta, Suomen tuomioistuin ei voi vahvistaa adoptiota. Biologisen vanhemman vanhemmuus kuitenkin tunnistetaan.

Jos Pesonen ja hänen kumppaninsa maksaisivat synnyttäjälle korvausta ja Pesonen olisi lapsen biologinen isä, kumppania ei voisi vahvistaa toiseksi vanhemmaksi perheen sisäisen adoption kautta.

– Tuomioistuimet kuitenkin vahvistaisivat adoption, koska katsoisivat lapsen edun periaatteen ajavan lain yli. On lapsen edun mukaista, että hänellä on juridinen suhde molempiin vanhempiinsa, Jämsä selittää.

Sateenkaariperheiden toive on silti se, että lakia muutetaan, koska nyt niin vanhemmat, kantaja kuin lapsikin ovat haavoittuvassa asemassa.

– Sijaissynnytys pitää hoitaa itsekseen, ilman tukea ja neuvontaa, Jämsä sanoo.

"Ajatellaan, että tämä koskee pientä ryhmää"

Suomessa on yleistä, että parille läheinen henkilö haluaisi synnyttää heille lapsen. Tällaiselle altruistiselle sijaissynnytykselle on jo olemassa laaja tuki puoluekentällä.

– Ongelma on se, että sijaissynnytys koetaan hankalaksi säädellä. Ajatellaan, että se koskee hyvin pientä ryhmää, joten poliitikot eivät meinaa haluta edistää asiaa, Jämsä jatkaa.

Olisi tärkeä viesti, että valtio haluaa tukea kaikkien halukkaiden perheellistymistä.

Oikeusministeriö julkaisi äskettäin uuden selvityksen ei-kaupallisen sijaissynnytyksen sallimisesta. Myös monet lapsettomuudesta kärsivät naiset ja heteroparit haluaisivat, että sijaissynnytys sallittaisiin Suomessa. 

Pesonen toivoo, että enemmistö ajaisi lakimuutosta eteenpäin.

– Olisi tärkeä viesti, että valtio haluaa tukea kaikkien halukkaiden perheellistymistä.

Lue myös:

Vuosia yhdessä ollut pariskunta asuu eri talouksissa: “Suhteemme voi paremmin, kun saan pitää omasta rauhastani kiinni”

Sirkka ja Erkki rakastuivat kahdeksankymppisinä: “Elämä on nyt rikkaampaa“

Kaikki on yhteistä yhdeksänhenkisen uusperheen taloudessa