Energinen olo, parempi kylmänsietokyky, helpotusta kipuihin, kehon nopeampi palautuminen. Talviuinnilla on tutkitusti lukuisia terveyshyötyjä. Se lienee yksi syy harrastuksen suosioon.

Talviuinti on myös edullinen harrastus luonnon helmassa. Moni kuvailee pulahduksen jälkeistä oloa euforiseksi. Nopea kylmäaltistus saa hormonit liikkeelle.

Helsinkiläiselle Heidi Tainiolle tärkeintä on kokonaisvaltainen hyvä olo, joka kylmässä vedessä pulahtamisen jälkeen tulee.

– Saan nopeat endorfiinit kuin urheilusuorituksen jälkeen. Tulee tosi energinen olo. Uinnista on myös tullut minulle ikään kuin meditointihetki. Se on hyvä irtiotto, jos käy lounastauolla kesken työpäivän, Tainio kuvailee.

Tainio on harrastanut talviuintia säännöllisesti kaksi vuotta. Hänen tavoitteenaan on vähintään 1–2 uintikertaa viikossa. Säännöllisyys varmistaa sen, ettei kynnys pääse kasvamaan liikaa.

– Kun on tuulinen ilma, ajatus kylmään veteen menemisestä on haastavampi kuin itse veteen meneminen. Siksi olemme sopineet kaverin kanssa pulahdustreffejä, jotta tulee varmasti mentyä.

Talviuinnilla on monenlaisia terveyshyötyjä

Pirkko Huttunen on tutkinut kylmäaltistuksen ja avantouinnin terveyshyötyjä. Eläkkeellä oleva termobiologian dosentti kertoo, että talviuinnin terveyshyötyjen saaminen edellyttää lyhyttä, toistuvaa altistusta kylmälle. Huttunen korostaa, että on hyvin henkilökohtaista, millaista hyötyä kukakin kokee saavansa.

Kylmä saa kehossa aikaan voimakkaan stressireaktion, joka saa hengityksen salpautumaan ja sydämenlyönnin kiihtymään. Säännöllinen kylmäaltistus auttaa kehoa sopeutumaan ja sietämään kylmää paremmin. Samalla se parantaa kehon stressinsietokykyä.

Tutkimusten mukaan talviuinnin harrastajien yleinen vireys paranee. Olo koetaan uimisen jälkeen virkistyneeksi ja energiseksi.

– Kylmäaltistus auttaa myös kehoa palautumaan nopeammin niin fyysisestä kuin psyykkisestä rasituksesta, Huttunen kertoo.

Kylmän veden on todettu helpottavan kipuja, esimerkiksi nivelreumaatikoilla. Pienemmätkin kolotukset voivat helpottaa vedessä. Lisäksi talviuinnin säännöllinen harrastaminen saattaa laskea ja tasata verenpainetta.

Talviuinti lisää ruskean rasvan määrä kehossa. Ruskea rasva polttaa rasvakudosta aktivoituessaan. Huttusen mukaan sen merkitystä painonhallinnassa ja kakkostyypin diabeteksen ehkäisemisessä tutkitaan.

Heidi Tainio on harrastanut talviuintia säännöllisesti parin vuoden ajan.

Talviuinti ei ole extremeharrastus

Voiko vilukissasta tulla talviuimari? Huttusen mielestä voi. Hän itse inhosi aiemmin kylmää. Kokeilunhalu vei kuitenkin avantoon ja sittemmin hän on harrastanut talviuintia vuosien ajan.

Tärkeintä on kuunnella itseään.

– Avantouinti ei ole extremelaji, jossa kehutaan, kauanko pystyn olemaan kylmässä vedessä. Ei sitä kannata tehdä hampaat irvessä. Lopetan itse heti, kun tuntuu siltä. Joskus vain kastaudun, joskus olen vedessä puoli minuuttia, Huttunen kertoo.


Aloittelevan talviuimarin kannattaakin ensin vain pulahtaa veteen nopeasti. Kun kylmään tottuu, vedessä voi olla pikkuhiljaa pidempiä aikoja.

Heidi Tainiolle sopiva aika vedessä on noin 2–3 minuuttia. Aiemmin hän saattoi olla vedessä jopa kaksin- tai kolminkertaisen ajan, mutta silloin keholla kesti pitkään lämmetä taas.

Tainio tykkää olla vedessä pääosin paikoillaan. Hänestä niin on helpompi keskittyä.

– Keskitän huomioni hengittämiseen. Olen huomannut, että se auttaa rauhoittamaan kehoa ja kestämään kylmää huomattavasti paremmin.

Talviuintia ei suositella sydän- ja verisuonitauteja sairastaville. Sinne ei myöskään pidä mennä, jos ei tunne itseään terveeksi.

Katso videolta, miten talviuintiharrastuksessa pääsee alkuun!

Saat videot ja muut sosiaalisen median sisällöt käyttöösi, kun hyväksyt kolmannen osapuolen markkinointievästeet.

Muuta evästeasetuksiasi‍

Vinkit talviuintiharrastuksen aloittamiseen:

  1. Jos käytössäsi ei ole pukuhuonetta, pue uima-asu päälle jo valmiiksi.

    2. Varaa mukaan lämpimät ja mahdollisimman helposti puettavat vaatteet sekä pyyhe.

    3. Päätä lämmittävä pipo tai muu päähine kuuluu talviuimarin varustukseen.

    4. Uimatossut ja -hanskat auttavat kestämään kylmää veteen mennessä ja siellä ollessa. Sormet ja varpaat palelevat ensimmäisenä.

    5. Älä jahkaile veteen mennessä. Se saa veden tuntumaan vain entistä kylmemmältä.

    6. Kylmä vesi aiheuttaa keholle stressireaktion. Keskity hengittämiseen. Ensimmäisillä kerroilla on järkevää vain käydä vedessä nopeasti.

    7. Vedestä noustessa kannattaa kuivata itsensä nopeasti ja vaihtaa päälle lämmintä vaatetta.

Piditkö artikkelista? Tilaa maksuton OP Median uutiskirje, ja saat sähköpostiisi ajankohtaiset vinkit oman taloutesi hallintaan sekä asumiseen kerran viikossa.

Lue myös:

Dippaa itsesi avantoon – tunnetko nämä Suomen talviuintipaikat?‍