Hitsi, tämä oli näin helppoa. Siinä on Arja Kettisen päällimmäinen havainto koronapandemian aiheuttamasta isosta elämänmuutoksesta: etätyöstä. Kevan erityisasiantuntija on työskennellyt kotoaan käsin viime maaliskuusta asti.

– Olin pitkään melkein etätyön vastustaja. En halunnut, että valtaosa työstä tehdään etänä vaan halusin, että tiimi on yhdessä ja kommunikoidaan ja nähdään toisen kasvot, Arja kertoo.

Koronapandemian rysähdettyä päälle täydellä voimalla hänellä ei ollut valinnan varaa. Yksin työskentelyyn oli mukauduttava. Suureksi yllätykseksi muutos sujui helposti.

– Luulin, että yksin työskentely on yhtä tuskaa, mutta löysin itsestäni ihan uuden puolen. Kotona työskentely onkin positiivinen juttu. Näköjään vanha koirakin oppii istumaan!

Kotiin hyvät työskentelyolot

Arja Kettinen on työskennellyt yli 35 vuotta eläkelaitos Kevan leivissä. Suomen suurin eläkelaitos maksaa yli miljoonan suomalaisen eläkkeet. Nyt Arja hoitaa asiakkaidensa eläkemaksuasioita Helsingin keskustassa sijaitsevan pääkonttorin sijaan Itä-Helsingin kodista käsin.

– Työt liittyvät asiakasneuvontaan, jota teen puhelimessa ja sähköpostitse, sekä järjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen.

Työhönsä erityisasiantuntija tarvitsee suojatun verkkoyhteyden. Se hänellä on, ja tätä nykyä myös kunnon työhuone. Se on tuiki tarpeen, sillä Arja on pyörähtänyt toimistolla vuoden mittaan vain viitenä päivänä – muun muassa tietokoneohjelmia päivittämässä.    

– Aloitin keittiönpöydän ääressä ja siirryin sitten monitoimihuoneeseeni eli harrastus-, ompelu- ja kuntoiluhuoneeseen. Hankin sähköpöydän. Nyt on ruhtinaalliset tilat, en valita.

Kotona asiakaspalveluun on oma rauha toisin kuin konttorin monitoimitilassa, jossa pitää ottaa huomioon työkaverit. Etätyöskentely onkin tuonut lisää mukavuutta työskentelyyn.

– Alussa osallistuttiin työkavereiden kanssa aktiivisesti vapaamuotoisiin kahvihetkiin, mutta nyt ne ovat jääneet vähemmälle. Aika helposti sitä pystyy muuttamaan rituaalejaan. Skype on muuttunut Teamsiksi, siinä suurin muutos. On ollut myös pakko lisätä sometusta, kun en ole voinut tavata ihmisiä.

Kahvit tai rupattelut eivät siis keskeytä työpäivää, mutta tauot ovat silti tärkeitä. Niistä Arja pitää huolen etäliikuntakalenterin avulla. Työnantaja on siirtänyt liikuntapalvelunsa nettiin, josta löytyy mielekästä liikuntaa jokaiselle viikonpäivälle. On joogaa, lounaslattaria, iltapäiväjumppaa, kuntosalia, kahvakuulaa ja venyttelyä ja ties mitä. Kotona voi siis harrastaa, mutta mukava olisi myös ajaa pyörällä töihin.

Tukea ja turvaa lähelle ja kauas

Suuria taloudellisia muutoksia korona ei ole Arjalle aiheuttanut. Matkustus on jäissä, kuten niin monella muullakin. Uudenmaan sulun aikana se harmitti kovasti, sillä Arja oli käynyt maalla Kanta-Hämeen puolella lähes viikonloppuisin. Matkustamisesta koituvat säästöt hän on ohjannut muun muassa aiempaa parempaan ruokaan.

– Kaipaan kulttuurijuttuja, livemusiikkia. Striimatut keikat eivät ole lähellekään sama asia!

Virtuaalista olkapäätä hän on tarjonnut joskus työkavereilleen ja ihan oikeaa tukea ja turvaa omalle naapurille.

– Kerran kuulumisia vaihtaessamme naapuri sanoi ykskaks, että voitko tulla kahville, mun luona ei käy kukaan.

Siitä alkoi vilkas yhteydenpito. Naapuri sai omien sanojensa mukaan uuden elämän ja Arja hyvän mielen. Oli hienoa huomata, miten pienellä vaivalla pystyy auttamaan lähimmäistä.

Vanhusten tilanne onkin huolettanut Arjaa paljon.

– Onneksi muistisairaan isäni ei tarvinnut nähdä koronaa. Kävimme katsomassa häntä päivittäin. Nyt se ei olisi ollut mahdollista, eikä hän olisi sitä ymmärtänyt.

Arja on päässyt omasta mielestään helpolla korona-aikana. Hänellä ei ole esimerkiksi etäkoulua käyviä lapsia, kuten monella työkaverilla.

Arja Kettinen pitää huolen siitä, että liikkuu etätyön lomassa.

Työkokemus hyötykäyttöön

Kevan henkilöstöpäälliköllä Sonja Helininillä on kaksi kouluikäistä lasta. Tasapainottelu perheen ja työn välillä oli haastavinta vuosi sitten keväällä, kun sekä lapset että perheen äiti siirtyivät etätyöskentelyyn yhtä aikaa.

– Perhe-elämä on tiivistynyt. On ollut pakko miettiä, miten arki sujuu. Onneksi töitä ja etäkoulua on ollut mahdollisuus hoitaa mökillä ja kotona, jolloin perheenjäsenet ovat voineet välillä olla eri paikoissa. Toimistolla olen käynyt keskimäärin muutaman viikon välein, Sonja kertoo.

Etätyöhön siirtyminen oli iso koitos organisaatiolle, jossa työskentelee yli 500 työntekijää, mutta tällä kerralla onni oli matkassa. Kevassa oli juuri päättynyt toimintakulttuurin kehittämishanke, kun koronapandemia alkoi. Hanke oli valmistanut työntekijöitä uudenlaiseen työntekoon. Digitaalisuus oli lisääntynyt, toimitilat muutettu monitoimitiloiksi ja etätyökäytänteet uudistettu. Pandemian iskiessä kevalaiset olivat jo harjaantuneet etätyöhön; Teams-järjestelmäkin oli juuri otettu käyttöön. Onni suosii valmistautunutta mieltä, Sonja filosofoi.

Kriisin alkuvaihe oli Sonjalle hyvin motivoivaa, sillä hän pääsi käyttämään ammattitaitoaan ja työkokemustaan hyvin monipuolisesti.

– En olisi uskonut vuonna 2018, että maanpuolustuskurssin opit tulevat parin vuoden päästä käyttöön. Suurin oppi siitä oli kokonaiskuvan hahmottaminen eli se, miten kansallinen ja jopa globaali kriisitilanne etenee ja miten silloin toimitaan.

– Pystyin nopeasti kartoittamaan, mitkä asiat jäävät helposti huomiotta, ja nostamaan ne keskusteluun. Kriisitilanteessa tulee muistaa psykologinen turvallisuus ja sosiaaliset asiat.

Henkilöstön mielentila on tärkeä kysymys henkilöstöpäällikölle. Yhteiset lounashetket ja käytäväkeskustelut ovat jääneet pois, joten yhteisöllisyyttä on luotava muilla keinoin, jotta ihmiset jaksavat ja voivat hyvin työssään.

Keva siirsi muun muassa liikuntatunnit verkkoon, ja ainakin Arja Kettinen on hyödyntänyt tarjontaa ahkerasti. Työnantaja on järjestänyt hyvinvointia tukevia etäwebinaareja ja muun muassa virtuaalisen juoksutapahtuman ja ollut tiiviissä yhteydessä työterveyshuoltoon. Korona-aikana sairauspoissaolot ovat vähentyneet.

Sonja Helin nauttii siitä, että saa viettää enemmän aikaa perheensä kanssa.

Enemmän aikaa perheen kanssa

Yhteiskunnan rauhoittuminen koronan aikana on heijastunut Sonjan arkeen.

– Koen, että palautuminen on ollut helpompi järjestää etätöissä. Olen palautunut paremmin ja pystynyt nukkumaan enemmän. Työmatkat ovat jääneet pois, on vähemmän menoja, kaikki on rauhallisempaa. Mietin tarkemmin, mihin asioihin aikani käytän.

Sonjan perheen taloutta korona-aika ei ole järin rokottanut. Perhe on jatkanut elämää entiseen malliin: matkustanut lomilla Lappiin ja viettänyt aikaa omalla mökillä. Iso muutos on sen sijaan se, että 12- ja 17-vuotiaiden poikien arki on tullut aiempaa lähemmäs.  

– On ollut ilo viettää enemmän aikaa lasten kanssa ja nähdä heidän arkeaan toisella tavalla. Etäyhteydet tuovat heidän koulunsa ja harrastuksensa kotiin. Meillä on ollut paljon enemmän keskusteluja kuin ennen.

Yhtä asiaa Sonja kaipaa: pyöräilyä töihin. Kahdentoista kilometrin pyörälenkit olivat ennen kiinteä osa liikuntaa. Niiden sijaan Sonja käy nyt päivittäin kävelyllä.