Miltä näyttää perinteisten toimialojen tulevaisuus? Uudistuminen on tarpeen
Perinteiset toimialat tähtäävät innovaatioihin uudistetulla sinivalkoisella reseptillä: digitaalisuutta, kestävää kehitystä, yhteistyötä – ja entistä parempaa asiakasymmärrystä.
Uudistuminen on kaiken liiketoiminnan kestohaaste. Sinä hetkenä, kun yritys päättää hakea ratkaisuja peräpeilistä ja laiminlyö tulevaisuusinvestoinnit, peli on pelattu. Suomalaisista teollisuussektoreista moni on julistettu ”auringonlaskun toimialaksi” useammalla suulla – mutta sitten onkin tapahtunut käänne, joka on siivittänyt sektorin uuteen nousuun. Miltä näyttää suomalaisten toimialojen kyky luoda nahkansa juuri nyt?
Jotain selkänojaa pohdintaan antaa professori Matti Pohjolan työ- ja elinkeinoministeriölle tekemä raportti Teknologia, investoinnit, rakennemuutos ja tuottavuus – Suomi kansainvälisessä vertailussa. Helmikuussa 2020 ilmestyneessä raportissa todetaan, että Suomen kansantalouden suurin ongelma on kilpailijamaita alempi työn tuottavuus; Suomi ei ole hyötynyt kilpailijamaiden tavoin teknologian kehityksestä eikä ICT-investoinneista.
Raportin mukaan teknologian murros ja kansantalouden rakennemuutos antavat meille kuitenkin uuden mahdollisuuden – kunhan kansallista innovaatiopolitiikkaa vahvistetaan.
”Digiperiferiaa” ei ole olemassakaan
Tulevaisuudentutkija Ilkka Halava ei pidä edessä olevaa urakkaa mahdottomana: Suomella on paljon vahvuuksia, jotka voivat siivittää menestyksellistä uusiutumisprosessia. Suomi on Halavan mukaan blokkiriippumaton, tehokas ja äärimmäisen organisoitunut yhteiskunta, jossa yhteiskunnallinen luottamus on huipputasolla.
– Meillä on korkea koulutustaso ja osaava, teknologiamyönteinen työvoima. Lisäksi meillä on yritysten kannalta kilpailukykyinen palkkataso, ainakin jos vertaa maailman metropoleihin, pohtii Halava.
Digitalisaation seurauksena myös vanha ”Suomi on saari” -mantra on koetuksella.
– Digiaikakaudella kaikki on täsmälleen keskellä, Halava kuittaa.
Ja vaikka Suomi on väkiluvultaan samankokoinen kuin vaikkapa San Franciscon talousalue, sillä ei ole merkitystä: voittava idea voi tulla Pulkkilasta siinä missä Piilaaksostakin.
– Nämä ovat vanhentuneita kehyksiä, joilla ei ole nykypäivän liiketoiminnan kannalta enää entistä merkitystä.
Markkinatalous apupyörillä
Pelkkiä helakanpunaisia ruusuja ei Halava silti ole jakamassa. Hänen mukaansa Suomessa vieläkin opetellaan, mitä aito kilpailu elinkeinoelämässä oikein tarkoittaa.
– Markkinatalous ei ole yhteiskunnallinen vahvuus Suomessa, Halava napauttaa.
Suomessa on 286 000 yritystä eli tutkijan mukaan liian vähän.
– Tämä kertoo siitä, että yrittäjäriski on meillä hinnoiteltu väärin. Meillä puhutaan hoitajamitoituksesta, kun pitäisi puhua yritysmitoituksesta.
Halava haluaisi nähdä valtion muuttavan tilannetta järjestelmiä rukkaamalla. Uuden kasvun dynamiikkaan on nyt sijoitettava kaikin keinoin. Hän ei tosin pidä ihanteellisena tilannetta, jossa virkamies seisoo rahasäkkien vieressä ja päättää, mikä yritys saa innovaatiorahaa ja mikä ei – mutta toimivaa vaihtoehtoakaan ei ole.
– Business Finlandin rooli tämän rahan ohjaajana on oikeansuuntainen, hän pohtii.
Suomi elää metsästä?
Suomalaisen teollisuuden ”vihreä ankkuri” on luonnollisesti metsäteollisuus. Konservatiivisena pidetyllä toimialalla tehdään nyt innovaatioita, jotka tarjoavat ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään. Ratkaisut liittyvät esimerkiksi asumiseen, elintarvikkeisiin, pakkauksiin, biokemikaaleihin ja tekstiileihin sekä lääkkeisiin – mutta onko metsäjättien perusbisnes silti muuttunut paljoakaan?
Metsäteollisuus ry:n johtaja ja pääekonomisti Maarit Lindström kertoo, että metsäteollisuusyritykset ovat tehneet uusiutumiseen ja kilpailukyvyn turvaamiseen tähtääviä strategioita ja niitä toteuttavia investointeja. Useat kansanväliset megatrendit puoltavat tarttumista ilmastoystävällisten tuotteiden kasvaviin globaaleihin markkinoihin sekä nykyisissä että tulevaisuuden tuoteryhmissä.
– Uusiutuvan, biohajoavan ja kierrätettävän sekä hiiltä sitovan materiaalin käyttö on nousussa kansainvälisesti, mikä näkyy esimerkiksi puurakentamisen suosion kasvussa. ’Sustainable Urban Living’ on vahva trendi.
Toinen megatrendi on esimerkiksi verkkokaupan räjähdysmäinen kasvu ja take away -kulttuurin nousu.
– Fossiilittomat pakkausmateriaalit ja kartonki ovat nyt kasvava tuotesegmentti, mikä on yksi merkittävä ajuri toimialan kehityksessä.
Sellu on uusiutuva innovaatioiden sampo
Kolmantena muutostekijänä Lindström mainitsee Aasian keskiluokkaistuvan väestön, joka hamuaa sellua hyödyntäviä hygieniatuotteita samaan tapaan kuin eurooppalaisetkin.
– Tämä luo suomalaiselle metsäteollisuudelle uusia, elinvoimaisia kasvumarkkinoita.
Mutta onko metsäklusterin piirissä riittävästi innovaatiomuskeleita vastata kaikkiin tulevaisuuden haasteisiin? Lindström on luottavaisella mielellä: uusia, uraauurtavia tuotteita on kehitysputkessa jatkuvasti ja alan toimijat tekevät hedelmällistä yhteistyötä muutoksen mahdollistamiseksi. Esimerkiksi uudistuvien materiaali- ja prosessiteknologioiden kehittämiseksi käytetään merkittäviä panostuksia, jopa satoja miljoonia euroja vuodessa.
– Toimiva innovaatioekosysteemi on tässä se tärkein juttu, sillä tutkimus- ja kehitystyötä tehdään kasvavassa määrin yhteistyössä, Lindström sanoo.
Hän lisää, että samaan rintamaan tarvitaan niin pörssiyhtiöt, startupit, pk-yritykset kuin tutkimuslaitokset. Kun asioita tehdään yhdessä, jotain odottamatonta voi hyvinkin ”läikkyä” ekosysteemin sisällä – ja uusia bisnesaihioita syntyy eri toimijoiden hyödynnettäväksi, hän huomauttaa.
Suomi on hyvissä asemissa
Myös teknologiateollisuudessa mietitään, mistä aineksista tulevaisuuden menestys taotaan. Teknologiateollisuus ry julkaisi marraskuussa 2020 selvityksen, jossa piirrettiin suuntaviivoja covid-19-pandemian jälkeiseen aikaan.
Parhaat kasvumahdollisuudet löytyvät digivihreä kiihdytys -skenaariosta, uskoo johtaja Laura Juvonen. Kasvusta ja osaamisesta Teknologiateollisuus ry:ssä vastaava Juvonen katsoo, että Suomella on todellista saumaa kehittää uusia, esimerkiksi robotiikkaan ja automatiikkaan nojaavia läpimurtopalveluja.
– Olipa sitten puhe kiertotaloudesta, jakamistaloudesta tai sähköistymistrendistä, digitalisaatio mahdollistaa hyvin paljon. Suomi on tässä kehityksessä erittäin hyvissä asemissa, sanoo Juvonen ja lisää, että kotimainen teollisuus on jo nyt maailman johtava ympäristöystävällisyydessään.
Miten käy pk-pajan?
Paljolti kysymys on siitä, onko yrityksillä uskallusta investoida ja löytyykö meillä tarpeeksi niitä ihmisiä, jotka tekevät muutoksen, Juvonen pohtii. Hänen mukaansa isot hi-tech-yritykset pärjäävät kyllä, mutta miten käy pienempien toimijoiden, joilla ei ole nimetty Chief Change Officeria saati disruptiokomissiota?
– Olen huolissani siitä, miten kaikki pk-yritykset pidetään tässä mukana, hän myöntää.
Juvosen mukaan perinteisen valmistavan teollisuuden tukeminen digimyllerryksen keskellä on valtiolta fiksu veto, koska esimerkiksi suomalaisilla konepajoilla – myös pienemmillä – on hyvät mahdollisuudet erottua edukseen kansainvälisillä markkinoilla.
– Isoimmat muutostekijät ovat uusien teknologioiden esiinmarssi ja kestävän kehityksen vaatimukset, hän uskoo.
Kauppa elää muutoksesta
Myös ihmisen arkeen niin monin tavoin nivoutuva kauppa on muutoksen kourissa. Pääekonomisti Jaana Kurjenoja Kaupan liitto ry:stä tosin huomauttaa, että kauppa on aina ollut jonkinlaisessa murroksessa ja tottunut jatkuvasti muuttuvaan toimintaympäristöön.
– Kotimaisessa kaupassa on myös kaikilla organisaation tasoilla erittäin ammattitaitoista työvoimaa, joka ideoi ja kantaa vastuuta yrityksen toiminnasta. Lisäksi hierarkiat ovat meillä matalammat kuin monissa muissa maissa, ja ideat ja kritiikki voivat edetä nopeammin, Kurjenoja pohtii.
Kurjenojan mukaan myös ympäristökysymykset on otettu kaupassa hyvinkin vakavasti. Tässä suuri vahvuus on valveutunut asiakaskunta.
– Kaupan yritykset ovat mukana energiatehokkuussopimuksessa ja muovikassisopimuksessa, pyrkivät aidosti hiilineutraalisuuteen ja ottavat käyttöön uusiutuvia energiamuotoja, hän listaa.
Unohda tuotekeskeisyys
Kurjenoja katsoo, että menestyäkseen myös tulevaisuudessa kaupan on ryhdyttävä ajattelemaan aikaisempaa asiakaslähtöisemmin.
– Kauppa, niin tukku- kuin vähittäiskauppakin, ovat perinteisesti olleet hyvin tuotekeskeisiä. Palvelu ajatellaan tuotteiden kautta. Asiakkaalle palvelu voi kuitenkin olla kokonaisuus, joka alkaa jo ostopolun ensi metreillä ennen kuin varsinainen ostaminen ja tuotteet ovat edes vielä konkretisoituneet.
Asiakasymmärryksessä ja palvelun kehittämisessä olennaista on tiedon keruu ja analysointi ja liiketoiminnan kehittäminen sen pohjalta.
– Kaupan on toiminnassaan myös muututtava entistäkin vastuullisemmaksi. Monissa vastuullisuuden osa-alueissa yksittäiset kaupan yritykset ovat kansainvälisestikin edelläkävijöitä, mutta työtä on jatkettava.
Mistä pontta kasvupolulle?
Kaikilla yrityksillä ei kuitenkaan ole resursseja kehittää toimintaansa laaja-alaisesti. Uusiutumiseen ja muutokseen tarvitaan usein myös investointeja, eikä tähän ole aina mahdollisuuksia, Kurjenoja huomauttaa.
– Lisäksi uusiutumiseen tarvitaan tietoa ja osaamista, eikä tätäkään aina ole varsinkaan vähän pienemmissä yrityksissä.
Kurjenoja muistuttaa, että kauppa on entistä enemmän keskellä kansainvälistä kilpailua ja sen on nähtävä kuluttajamarkkinat myös kansainvälisesti, seurattava niitä ja pyrittävä kehityksen kärkeen.
– Samalla on tutkittava uudenlaisia yhteistyömalleja esimerkiksi kansainvälisessä hankintayhteistyössä.