1900-luvun alussa ylivoimaisesti suurin osa suomalaisista asui maaseudulla. Miehet tekivät pitkiä päiviä pelloilla ja metsätöissä. Naisten urakka oli vähintään yhtä suuri: he hoitivat karjan, lapset ja lukuisat kodin askareet.

Vuonna 1902 maahamme perustettiin Osuuskassojen Keskuslainarahasto Osakeyhtiö, josta myös OP Ryhmän tarinan katsotaan alkaneen. Osuuskassat ryhtyivät osaltaan auttamaan maatalouden kehittämisessä. Ne myönsivät lainoja esimerkiksi tilojen laajentamista, erilaisia korjaustöitä sekä työvälineiden ja tarvikkeiden hankkimista varten.

Ehkäpä joku ennakkoluuloton isäntä saattoi jo tuolloin tulla puhumaan osuuskassan hoitajalle myös höyryauralaitoksen eli moottorivetäjän hankkimisesta. Tosin nämä varhaiset traktorit eivät olleet kovinkaan luotettavia työkavereita, tekniikan kehittymistä jouduttiin odottamaan vielä pitkään.

Osuuskassat perustuivat tietenkin osuustoiminta-ajatukseen. Tavalliset ihmiset kokivat, että markkinoilla ei ollut tarjolla riittävästi heidän tarpeisiinsa vastaavia tuotteita tai palveluita reiluilla ehdoilla. Osuuskunnassa he ryhtyivät tarjoamaan näitä yhdessä osakkaille.

Helsingin kaupunginmuseo / Gisela von Bonin, 1952

Apua maaseudun ja kaupunkien jälleenrakentamiseen

1920-luvulla suomalaiset totuttelivat elämään vastikään itsenäistyneessä valtiossa. Osuuskassojen toimintakin alkoi jo vakiintua.

1930-luvun päättyessä Suomi joutui puolustamaan itsenäisyyttään. Kun sotavuosien koettelemuksista oli selvitty, maassamme koitti suuri jälleenrakennuksen aika. Maaseudulle perustettiin esimerkiksi rintamiesmiestiloja, joita osuuskassat olivat rahoittamassa.

Myös maanviljelyksen koneellistuminen alkoi saada selvästi lisäkierroksia. Osuuskassasta kannatti nyt hyvinkin hakea rahoitusta myös tekniikaltaan kehittyneen traktorin hankkimiseksi. Miehen ja hevosen työparit alkoivat astella verkalleen pois pelloilta.

1950-luvun puolivälissä jälleenrakennus oli saatu päätökseen. Samalla oli käynnistynyt myös suuri muuttoliike maalta kaupunkeihin. Osuuskassat ryhtyivät järjestämään asuntoluottoja ja olivat mukana rakentamassa koteja uusille kaupunkilaisille.

Nykyäänkin mukana elämän tärkeissä hetkissä

Suomen kehitys on ollut etenkin 1950- ja 1960-luvulta lähtien huikeaa. Maamme sijoittuu nykyään kansainvälisesti aivan kärkisijoille, kun mitataan vaikkapa hyvinvointia, demokratiaa, koulutusta ja teknologiaa. YK:n onnellisuusraportissa Suomi on viidettä vuotta peräkkäin maailman onnellisin maa.

OP ryhmä on tänäkin päivänä rakentamassa maamme hyvinvointia, niin kaupungeissa kuin maaseuduilla. Pankki on mukana elämän tärkeissä hetkissä, kun nuori perhe on hankkimassa vaikkapa ensimmäistä kotiaan ja se auttaa myös esimerkiksi säästämisessä ja sijoittamisessa.

Myös idea omistaja-asiakkuudesta on entisellään: omistaja-asiakkuus tuo OP Ryhmän asiakkaille paljon etuja, oikeuttaa osallistumaan oman pankin päätöksentekoon ja pankin ja sen palveluiden kehittämiseen.

Helsingin kaupunginmuseo / Viljanen Pertti, 1957

Telefooni taskussa

Maailman muuttuessa pankkitoiminta on saanut tietenkin myös aivan uusia muotoja. Mitähän osuuskassalaisemme, joka pohti aikoinaan höyryauralaitoksen hankkimista, olisi ajatellut nykypäivän tekniikasta?

Esimerkiksi siitä, että nykyään melkein jokaisella suomalaisella, kenties myös hänen omilla lapsenlapsenlapsenlapsillaan, on telefooni taskussaan, eikä puheluiden välittämiseen tarvita enää keskuksen sentraalineitejä? Ja että tämä samainen merkillinen pieni apparaatti on lisäksi kompuutteri, jolla voi hoitaa melkeinpä kaikki pankkiasiat.

Hämmennystä saattaisi herättää myös se, että riihikuiva – juuri pankista haettu sileä seteli – alkaa olla jo aika harvinainen tapaus. Lompakosta löytyy ennemminkin pankkikortti ja luottokortti.

Jo 120 vuotta sitten osuuskassan hoitajaa, tuttua oman kylän miestä, oli hyvin helppoa ja mutkatonta lähestyä. Mutta tänä päivänä pankkiasiointi on vielä monin verroin vaivattomampaa.

OP Ryhmä syntyi 1900-luvun alussa täyttämään ympäröivän yhteisön tarpeita. Miten siitä on tultu tähän päivään? Lue OP:n historiasta.

Lue myös:

Tiesitkö, että saat rahan arvoisia etuja säästöistä, lainoista ja vakuutuksista? Klikkaa laskuriin ja katso, kuinka paljon hyödyt

Piian pennosista maisterin tilipussiin – Näin suomalainen nainen on hallinnut rahojaan 120:n viime vuoden aikana

OP:n 120-vuotinen historia kertoo pankkimaailman mullistuksista