Pankkihistorijoitsija Antti Kuusterä kertoo, että kun hän aloittaa jotakin kirjoitustyötä, niin työpöytä on alussa varsin tyhjä. Hiljalleen siihen kerääntyy metrin korkuinen pino kirjoja. Pinot ovat merkki siitä, että työ etenee.
Lopulta kahvikuppikaan ei mahdu pöydälle, ellei sitä sitten laske jonkin kirjan päälle.

– Tällä hetkellä on aika paha tilanne, Kuusterä lohkaisee.

Kuusterä vastaa kysymyksiimme maaliskuussa 2022 kotonaan Helsingin Koskelassa, jossa hän kirjoitti OP:n 100-vuotishistoriikkiin jatkoa 120-vuotis­juhlavuoden kunniaksi‍. Korona-aikojen vuoksi kirjoittaminen tapahtuu kotona, mutta yleensä Kuusterällä on ollut työhuone siinä organisaatiossa, jonka historian parissa hän parhaillaan työskentelee.

OP:lle häneltä valmistui 100-vuotishistoriikki vuonna 2002. Hän on myös kirjoittanut säästöpankkien kokonaishistorian ja tehnyt Suomen Pankin 1500-sivuisen historiikin yhdessä Juha Tarkan kanssa.

Työhuone on tarjonnut historioitsijalle mielenkiintoisen tilaisuuden olla konkreettisesti osa sitä yhteisöä, josta hän kirjoittaa. Kuusterä on havainnut, että esimerkiksi pankkimaailmasta on vuosien myötä kadonnut yhä enemmän se jaottelu, että osa työntekijöistä olisi ylhäisiä ”herroja” ja osa työläisiä. Nyt ollaan samalla viivalla.

Ihmistä lähellä

Ihmisyys ylipäänsä kiinnostaa historioitsijaa. Hän sai elämäänsä tärkeää näkemystä siitä, että ehti työskennellä useiden eri alojen kesätöissä ennen valtiotieteilijäksi ryhtymistä.

– Esimerkiksi rakennustyömaalla tutustuin moniin hyvin mielenkiintoisiin ja älykkäisiin ihmisiin, hän sanoo.

OP:n 120-vuotisessa historiassa tärkeää on Kuusterän mielestä se, että OP on aina ollut tavallisten ihmisten pankki, jonka asiakkaista suurin osa on yksityisasiakkaita. Jos verrataan vaikka vanhaan Kansallis-Osake-Pankkiin ja Suomen Yhdyspankkiin, niin ne olivat alun perin teollisuuden ja suuryritysten pankkeja.

Tähän liittyy läheisesti myös OP:n yhtiömuoto: se on osuuskunta, eli jokainen omistaja-asiakas omistaa pankista palasen.

– Osakeyhtiön tehtävänä on kärjistetysti maksimoida osakkeenomistajille tuleva tuotto. Sen sijaan osuuskunnan arvoissa korostetaan sitä, että se palvelee jäseniään.

Se, miten OP Ryhmä on selvinnyt pankkitoiminnan lukuisista haasteista viimeisen 30 vuoden aikana, on tehnyt siitä vakavaraisen, hyvin hoidetun pankin.

Merkittävät muutoksen vuodet alkoivat vuoden 1992 pankkikriisistä, joka vavisutti koko Suomea. Laman jälkimainingeissa perustettiin vuonna 1997 niin sanottu yhteenliittymä‍, jonka ideana oli, että kaikki osuuspankit ovat itsenäisiä, mutta niiden keskinäinen vastuu on suuri. Eli jos yksi osuuspankki joutuu pulaan, toiset auttavat sitä.

Riskienhallinta toimii

Uuden vuosituhannen alussa huomattiin, että Suomen kypsillä markkinoilla pankin mahdollisuudet kasvuun ovat rajatut, ja nopea kasvu on mahdollista vain yritysostojen kautta. Tällöin ostettiin Pohjola-vakuutusyhtiö, joka liitettiin OP Ryhmän keskuspankin tytäryhtiöksi.

– Samalla jo tiedostettiin, että kasvu ei voi olla itsetarkoitus, vaan kasvun on tultava sillä ehdolla, että vakavaraisuus ei vaarannu. OP osasi riskien hallinnan hyvin.

Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen taloudet eivät kääntyneetkään odotetusti nousuun, vaan talouksia elvytettiin matalilla ohjauskoroilla, jotka vuonna 2016 kääntyivät jopa negatiivisiksi. Seurauksena oli pankkien tärkeimmän tulolähteen eli korkokatteen hiipuminen. Tilalle ovat OP:ssä nousseet asiakkaiden varallisuudenhoidon tuottamat palkkiot sekä Pohjola-kaupan myötä vakuutuspuolen tuotot.

OP-ryhmässä reagoitiin myös digitaalisten alustojen tarjoamiin mahdollisuuksiin ja laajennettiin toimintaa pankki- ja vakuutussektorin ulkopuolelle Pohjola sairaala -konseptin muodossa. Lopulta päätettiin kuitenkin palata takaisin perusliiketoimintaan eli pankki- ja vakuutustoimintaan 2010-luvun lopulta lähtien.

Vuoden 2020 pandemian alettua OP on päättänyt noudattaa Yhdessä yli kaikkien aikojen -periaatetta ja keskittyä perustehtäväänsä. Se on myös korostanut vastuullisuutta ja yhteisöjen merkitystä sekä asettanut tavoitteen olla hiilinegatiivinen vuoteen 2025 mennessä.

Lehdet luetaan

Kuusterä on seurannut pankkialaa niin tiivisti, ettei hänen tarvitse historiikkia tehdessään tehdä paljoa ylimääräistä taustatyötä.

– Vapaa-ajallani käyn välillä kuntosalilla, jotta selkä kestäisi paremmin työpöydän äärellä oloa.

Urheilua hän seuraa vasemmalla silmällä, ja televisiossa häntä kiinnostavat englantilaiset sarjat, kuten brittidekkari Nuori Morse. Lehdistä hänelle tulevat kotiin Helsingin Sanomat ja Hufvudstadsbladet, myös Suomen Kuvalehden hän aina lukee.

Kotimaiset sarjat eivät sen sijaan historioitsijaa kiinnosta.

– Suomalaisilta ehkä puuttuu taito tehdä kunnollisia käsikirjoituksia, hän moittii.

OP Ryhmä syntyi 1900-luvun alussa täyttämään ympäröivän yhteisön tarpeita. Jo 120 vuoden ajan olemme yhdessä luoneet hyvinvointia ja kasvun edellytyksiä suomalaiselle yhteiskunnalle. Tutustu‍ 120 vuoden aikaisiin tapahtumiin OP:n 120-vuotishistoriikissa.

Lue myös:

Maatalouden rahoitus Suomessa: Nälkävuosista ilmastonmuutokseen, pandemiaan ja Ukrainan sotaan‍

Piian pennosista maisterin tilipussiin – Näin suomalainen nainen on hallinnut rahojaan 120:n viime vuoden aikana‍