Aivoasiantuntija Mona Moisala: ”Rahaan liittyy aina tunteita ja ajattelua”

Raha kätkee sisäänsä aina psykologiaa, halusimme tai emme. Talouteen ja rahankäyttöön liittyy päätöksentekoprosessi, joka edellyttää aina aivojen toimintaa ja ajattelua.

- Siihen voi liittyä myös paljon tunteita, kertoo psykologian tohtori ja aivoasiantuntija Mona Moisala.

Suhteemme rahaan syntyy lapsuudessa. Se miten rahasta puhutaan ja miten sitä käytetään, vaikuttaa meihin koko aikuisuuden. Mikäli lapsuuden perheessä on käytetty rahaa spontaanisti, saattaa tuo malli hyvinkin periytyä aikuisuuteen. Päinvastoin myös säästäväisyys voi olla periytyvää.

Rahankäyttöön vaikuttaa paljon myös ihmisen persoonallisuus. Se määrittelee muun muassa yhden persoonallisuuspiirteen, joka on rahan suhteen ratkaisevassa roolissa. Kaksi ääripäätä ovat tunnollisuus ja hällä väliä –asenne. Tunnolliset ovat alttiimpia säästämään ja hällä väliä -ihmiset tuhlaamaan. Näiden lisäksi vahvasti rahankäyttöä määräävä piirre on neuroottisuus, joka tuo elämään hermostuneisuutta, ahdistuneisuutta ja vihamielisyyttä.

- Taipuvaisuus epätasapainoiseen tunne-elämään on yhteydessä suurempaan velkamäärään ja impulsiivisempiin ostopäätöksiin. Osteleminen on ehkä tapa helpottaa ahdistusta, pohtii Moisala.

Kenellekään tuskin tulee yllätyksenä, että asioiden ostaminen tuottaa mielihyvää. Se aktivoi aivoissa samoja mielihyväalueita kuin päihteiden käyttö, tai ruoan syöminen. Ei siis ihme, että impulsseja on paikoin hankalaa hallita. Moisalan mukaan ostamisessa aktivoituvat otsalohkojen sisäosat ja limbinen järjestelmä.

Ostamisessa ei sinänsä ole mitään pahaa, mutta se voi myös ylistimuloida aivojen dopamiinijärjestelmää, eli sitä osaa aivoissa, joka liittyy nautinnon kokemiseen ja motivaatioon tehdä asioita.

- Voidaan ajatella, että shoppailu voi mennä addiktion puolelle, mistä seuraa ongelmia.

Nuoret ottavat enemmän riskejä raha-asioissa

Shoppailuaddiktiosta puhuminen ei ole tuulesta temmattu asia, sillä se näkyy maksuhäiriömerkintöjen kasvuna. Etenkin nuorten kohdalla maksuvaikeudet ovat kasvaneet. Tähän saattaa Moisalan mukaan olla yksinkertainen selitys: nuorten aivot ovat kehittymättömät, ja pitkäkestoisten seurausten punnitseminen on vaikeaa.

- Nuoret tekevät aikuisia useammin päätöksiä tässä ja nyt. Ja etenkin teini-ikäisten riskinottokyky on keskimäärin korkeammalla.

Tilanne ei ole nuorten kohdalla automaattisesti huono, sillä muun muassa persoonallisuuserot vaikuttavat asiaan. Vaikka rahankäyttö saattaa olla impulsiivista, ei Moisalan mukaan kannata olettaa, että nuoret olisivat lähtökohtaisesti huonoja käsittelemään rahaa.

Viikkoraha on konkreettinen harjoitus siitä, mitä milläkin summalla saa. Lapsi ja nuori voi myös oppia säästämään, ja lykkäämään halujen tyydyttämistä.

Taloudesta ja rahasta keskusteleminen on nuorten kohdalla ensiarvoisen tärkeää. Talouspuheessa kannattaa olla avoin.  Mikäli rahatilanne on tiukka, voi lapselle ja nuorelle sanoa asiasta, mutta niin, ettei aiheuteta huolta. Jos rahaa taas on paljon, ei kannata antaa vaikutelmaa, että se olisi itsestäänselvyys.

Yksi helppo keino opettaa nuorta käsittämään taloutta ja raha-asioita on vanha ja hyväksi todettu viikkoraha.

- Se on konkreettinen harjoitus siitä, mitä milläkin summalla saa. Lapsi ja nuori voi myös oppia säästämään, ja lykkäämään halujen tyydyttämistä.

Rahankäyttötottumusten muuttaminen on haastavaa

Taloustaidot ovat haastavia myös aikuisille, etenkin jos ihminen on lähtökohtaisesti impulsiivinen rahankäyttäjä. Uuden tavan oppiminen vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä. Yhdessä yössä rahankäyttötottumuksia on mahdotonta muuttaa. Lainalaisuudet ovat samat kuin elämänmuutoksessa muutenkin.

- Valitse toteutettavissa oleva tavoite, eli vaikkapa impulsiivisen ostamisen vähentäminen. Sitten asetat konkreettisen tavoitteen, että saat ostaa vaikka vain yhden vaatteen kuukaudessa, opastaa Moisala.

Itsensä palkitseminen on tässäkin asiassa tärkeitä. Aivot rakastavat mielihyvää ja palkitsemista, joten sitä kannattaa tarjota silloin kun onnistuu muuttamaan rahankäyttötapaansa. Samaan aikaan kannattaa muistaa armollisuus. Moisalan mukaan on ihan normaalia, etteivät tavoitteet aina täyty.

- Puhu itsellesi kuin puhuisit parhaalle ystävällesi: kannustavasti ja rohkaisevasti.

Ikuisuuskysymykseen tekeekö raha onnelliseksi, on pohdittu vastauksia niin kauan kuin raha on toiminut vaihdon välineenä. Rahan ja onnen välillä on yhtäläisyys, mutta se on Moisalan mukaan aika heikko. Tämä on kummalista, sillä rahalla voi saada asioita, jotka lisäävät onnellisuutta. Kuten terveyttä, elinvuosia ja aikaa läheisten kanssa.

Rahan ja onnellisuuden yhtälö ei toimi tutkimusten mukaan siksi, että ihmiset käyttävät rahojaan asioihin, jotka eivät tuota onnellisuutta. Eniten mielihyvää syntyy, kun ostetaan kokemuksia, ei tavaroita. Jos rahaa käytetään vaikkapa perheen lomamatkaan, se tuo kokemuksia, joita ajatellaan etukäteen, ja muistellaan loman jälkeen.

- Tutkimusten mukaan myös muiden auttaminen tuottaa onnellisuutta. Miksi emme siis käyttäisi rahojamme siihen, pohtii Moisala.

—

Mona Moisalan vinkit motivoivampaan säästämiseen