Saijan tulot ovat Suomessa erittäin keskiverrot – näin hän niillä elää

Tarjoilijana työskentelevä oululainen Saija Karhatsu, 44, on tullut tänään töihin puoli kahdeksaksi. Toimistorakennuksessa sijaitsevaan kahvila-ravintolaan katetaan arkiaamuisin aamupala. Siitä Karhatsun työpäivä jatkui kohti yhdeltä päättyvää lounasta. Työvuoro päättyi loppusiivoukseen kello 15.

Toimeliaalla naisella on kaksi työnantajaa ja oikeastaan kolme työpistettä. Lounasravintolan lisäksi hän tekee säännöllisesti vuoroja etnisessä ravintolassa sekä satunnaisia vuoroja iltatapahtumissa.

– Pystyn vaikuttamaan hyvin omiin työvuoroihini. 14-vuotias poikani asuu luonani joka toinen viikko. Tällainen työrytmi ei tietenkään onnistuisi, jos lapsi olisi pienempi. Nautin työnteosta ja siitä, että toimipaikkojen vaihtuessa pysyy mieli virkeänä. Kahta samanlaista päivää ei ole, Karhatsu hymyilee.

Karhatsu tienasi viime vuonna melko tarkkaan 25 000 euroa. Tänä vuonna summa nousee noin 30 000 euroon. Suomalaisten nettotulojen mediaani oli 29 427 euroa vuonna 2023. Jos suomalaiset siis laitettaisiin tulojensa mukaan jonoon, Karhatsu asettuisi sen keskivaiheille.

– Moni on kysynyt, miksen kouluttautuisi esimieheksi, jolloin palkka olisi parempi. Mutta kun minä en halua enempää vastuuta. Kun suljen työpaikan oven takanani, kaikki stressi poistuu, Karhatsu sanoo.

Karhatsun tulotaso katsotaan Suomessa keskituloiseksi. Heihin kuuluu suurin osa suomalaisista, jopa 3,7 miljoonaa ihmistä. Mediaanitulon tienaava henkilö asettuu tilastoissa alempiin keskituloisiin.

Tarkka budjetointi pelasti tiukassa paikassa

Karhatsu on alanvaihtaja. Hän kouluttautui alun perin paperikoneen hoitajaksi ja laboratorioanalyytikoksi.

– Valmistuin laboratorioanalyytikoksi vuonna 2004, mutta niitä töitä ei vain ollut. Olin työttömänä työnhakijana kun sain tiedon työvoimakoulutuksesta, jonne haettiin kokin tai tarjoilijan työstä kiinnostuneita. Minusta piti tulla kokki, mutta jo ensimmäinen harjoittelu osoitti, että asiakastyö on se mitä haluan tehdä.

Karhatsu kokee tulevansa palkallaan hyvin toimeen. Se tosin vaatii tarkkaa budjetointia, mikä onkin Karhatsulle vähän kuin harrastus.

Minulla on reissutili, joulutili ja mökkihaavetili.

– Olen vähän kuin oman elämäni kirjanpitäjä, Karhatsu nauraa.

– Vaikka tuloni ovat epätasaiset, budjetoin aina tietyt, kiinteät kuukausikulut ja paikkaan säästöistä, jos tarvitsee. Ohjaan rahan suoraan eri tarkoituksiin perustetuille tileille: minulla on reissutili, joulutili, mökkihaavetili ja oma tilinsä jopa tietoturvalaskulle, joka on halvempi maksaa vuosittain kuin kuukausittain. Niinpä siirrän siihen rahaa joka kuukausi. 

Budjetointi ja säästöt pelastivat Karhatsun puolitoista vuotta sitten, kun hänen aiempi työnantajansa hakeutui konkurssiin ja palkkoja jäi saamatta. Onneksi uusi työpaikka löytyi suhteellisen nopeasti.

Karhatsu kokee elävänsä hyvää, täyttä elämää. Tällä haavaa Karhatsu säästää rahaa autoa varten.

– Tavoitteenani on ostaa edullinen auto kahden, kolmen vuoden kuluttua. Ne säästöt ovat määräaikaistalletuksissa.

 Tavoite: kuusikymppisenä asuntovelaton

Karhatsu naurahtaa kysymykselle, millaista elämä olisi jos tienaisi enemmän.

– En usko, että muuttaisin mitään. Ehkä auton voisin hankkia aiemmin.

Nytkin Karhatsu pystyy sijoittamaan rahastoihin‍ ja osakkeisiin‍ vähintään satasen kuussa.

– Löysin sijoittamisen ja siihen liittyvät kirjat somen kautta 39-vuotiaana. Nyt minulla on rahastoja ja ETF:iä‍ sekä kolmeatoista eri osaketta maantieteellisesti hajautettuna. OP Pohjolan asiakkaana saan edulliset kaupankäyntikulut‍ kotimaisille osakkeille.

Karhatsu erosi puolisostaan pari vuotta sitten.

– Laskeskelin tarkkaan, voisinko lunastaa asuntomme, joka on kolmio ihanassa taloyhtiössä, lähellä keskustaa. 

Karhatsu oli ostanut ensimmäisen omistusasuntonsa Oulusta jo parikymppisenä opiskelijana, joten pesämunaa oli kertynyt lainaa lyhentämällä. 

– Kolmioomme on kuitenkin tehty isoja yhtiöremontteja, joten rahoitusvastike oli korkea. Pankissa päädyimme siihen, että maksan omalla lainalla yhtiölainan pois ja saan pelivaraa sillä tavalla. Vastikekulut ovat nyt noin 300 euroa ja lainanlyhennys 600 euroa. Laina on kiinteä tasaerälaina, mikä auttaa niin ikään menojen ennustettavuudessa. Tavoitteenani on olla kuusikymppisenä asuntovelaton.