Valepoliisi-ilmiössä on kyse rikollisesta toiminnasta, jossa huijari pyrkii hankkimaan uhrilta henkilökohtaisia pankki- tai henkilötietoja. Toiminnan taustalla on aina taloudellisen hyödyn saavuttaminen.

Huijari esiintyy puhelimessa vakuuttavasti hyvällä suomen kielellä ja vaatii kiireellisesti uhrin pankkitietoja. Soittaja voi väittää olevansa poliisi, joka kertoo vaikka, että pankkikorttisi on skimmattu, eli kopioitu.

Huijauspuheluita voi saapua myös pankin turvallisuusosaston tai vaikkapa Finanssivalvonnan nimissä. Huijarit osaavat käyttäytyä asiantuntevasti puhelimessa, mutta usein heillä on hoppu ja kiire saada asiat eteenpäin. He voivat tivata henkilökohtaisia tunnuslukujasi, jotta voisivat ratkaista käynnissä olevan rikoksen.

”Poliisi soitti minulle ja kertoi, että toiseen autooni oli kohdistunut ryöstö. Samassa puhelimessa ollut huijari vakuutti, että tietoihini oli tunkeuduttu ja nyt he tarvitsevat tarkemmat tiedot. Olin juuri tullut sairaalasta ja saanut toipumiseen vahvat lääkkeet, siksi en ajatellut järkevästi. Annoin puhelimessa omat tunnukseni huijarille ja hän kertoi, että tililtä on viety yhdeksän tuhatta euroa. Pohtivat siinä puhelimessa, että miten summan voisi vielä pelastaa… Lopulta katkaisivat puhelun nopeasti, koska heidän piti lähteä toiseen paikkaan. Menetin lopulta noin 20 tuhatta euroa.”

Tyypillinen ammattihuijari valikoi uhrikseen iäkkäämpiä ihmisiä, joiden puhelinnumero selvitetään esimerkiksi auton rekisteritietojen avulla. Uhrilla voi olla vain vähän kokemusta verkkopalvelutunnusten käytöstä, tai hän ei tule ajatelleeksi mihin kaikkialle näitä tunnuksia voidaan käyttää. Huijarin soitto voi myös järkyttää tai säikäyttää uhrin, ja siksi uhri tekee usein hätiköidyn päätöksen.

Jos joudut huijauksen uhriksi, soita ensin omaan pankkiisi. Pankki pystyy sulkemaan kortin ja verkkopalvelutunnukset, jotta lisävahinkoa ei ehdi syntyä. Tämän jälkeen asiasta tulee tehdä rikosilmoitus poliisille. Poliisi toivoo, että myös huijausyrityksestä ilmoitetaan viranomaiselle.

Uhrit tuntevat usein pelkoa ja häpeää, eivätkä halua kertoa asiasta edes perheelleen. Näiden tunteiden kanssa ei kannata jäädä yksin. Rikosuhripäivystys auttaa myös puhelinhuijauksen uhreiksi joutuneita.

”Valepoliisi soitti miehelleni ja kertoi, että pankkikorttimme on kopioitu ja tililtä on viety rahaa. Soittaja tiedusteli pankkitunnuksia ja sanoi, että tilille rakennetaan suojamuuria ja siksi tarvitaan kiireellisesti myös pankkitunnukset. Soittaja sai meidän vakuuttuneiksi siitä, että on oikea poliisi. Annoimme verkkopankkitunnukset hänelle, jonka jälkeen huijari kielsi meitä kirjautumasta verkkopankkiin. Siinä vaiheessa nousi paniikki ja epäilys. Soitin toisella puhelimella pankkiin ja virkailija arvasi heti, että olemme joutuneet huijauksen uhreiksi. Virkailija teki loistavaa työtä ja sai estettyä rahojen siirrot. Teimme lopulta rikosilmoituksen poliisille.”

Muista turvallinen asiointi

  • Pankista tai poliisista ei koskaan soiteta ja tiedustella verkkopankkitunnuksia tai pankkikortin tietoja. Näin toimii vain rikollinen. Älä koskaan luovuta näitä tietoja kenellekään.
  • Huijarit kuulostavat hyvin vakuuttavilta puhelimessa ja luovat kiireen tuntua. Tärkeää on pitää pää kylmänä, vetää henkeä ja miettiä, miten voin varmistua siitä, onko kyseessä oikeasti viranomainen tai pankin toimihenkilö
  • Soittajalta kannattaa kysyä, mistä poliisilaitokselta hän soittaa ja etsiä sitten tämän poliisilaitoksen puhelinnumero ja soittaa sinne sekä tiedustella onko kyseisen niminen henkilö heillä oikeasti töissä.
  • Joskus huijarit yrittävät tulla myös erilaisilla verukkeilla kotiin. Oikea poliisi antaa sinun katsoa virkamerkkiään rauhassa, eikä kysele sinulta tarkkoja tietoja verkkopankkitunnuksistasi tai pankkikortistasi. Ei ole liioiteltua soittaa hätänumeroon 112, mikäli kotiisi yrittää tunkeutua henkilö, joka näitä tietoja kyselee.
  • Mikäli on luovuttanut tietojaan, kannattaa heti olla yhteydessä omaan pankkiin tai sulkupalveluun. OP:n asiakaspalvelu ma–pe 8–16, puh. +358 (0)100 0500 ja muina aikoina OP Sulkupalvelu puh. +358 (0)100 0555. Tämän jälkeen tee poliisille rikosilmoitus.
  • Huijauksen uhriksi joutuminen saattaa herättää pelkoa tai häpeää. Näiden tunteiden kanssa ei kannata jäädä yksin. Jos tapahtuneesta ei jostain syystä halua kertoa sukulaisille tai muille läheisilleen, on hyvä apu soittaa esimerkiksi rikosuhripäivystykseen. (puh. 116 006. Palveluaika ma-pe klo 9-20.)
  • Huijaukset muuttuvat sen mukaan, mikä keino milloinkin toimii. Yhteistä huijauksilla on kuitenkin usein se, että pyritään luomaan kiireen tuntua, pelottelemaan, tai että tapahtuneesta ei saisi kertoa kenellekään. Näillä keinoilla pyritään saamaan uhri tekemään harkitsemattomia päätöksiä, jotka hyödyttävät huijaria.

Jutussa käytetyt sitaatit ovat poimintoja valepoliisihuijausten uhreilta.

Epäiletkö joutuneesi huijauksen kohteeksi tai ovatko tietosi päätyneet vääriin käsiin? Lue toimintaohjeet.

Lue myös:

Vältä huijareiden ansat – käytä verkkopankkia pankin omalla puhelinsovelluksella

Varo huijauksia – tästä tunnistaa aidon viestin pankilta

Näin erotat huijausviestin