Kryptoniitti
Viime vuoden joulukuussa Bitcoinin arvon huima nousu ylitti uutiskynnyksen myös kotimaisessa mediassa. Tällä hetkellä Bitcoin onkin sijoitusmaailman kuuma keskustelunaihe.
Kuuman siitä tekee se, että perinteiset pankit sitovat sääntelyyn valtavasti työvoimaa ja aikaa. Pankeilla on velvollisuus tuntea ja tunnistaa asiakkaansa sekä estää rahanpesuun liittyvää toimintaa ja terrorismin rahoittamista. Samaan aikaan kryptovaluutat liikkuvat suoraan henkilöltä toiselle ilman välikäsiä ja ilman minkäänlaista valvontaa. Tällä hetkellä maailmassa on jo noin 1400 erilaista virtuaali- eli kryptovaluuttaa, joista kuuluisin ja ensimmäinen on Bitcoin. Uusia valuuttoja syntyy markkinoille jatkuvalla tahdilla.
Kryptovaluutat ja blockchain
Ymmärtääkseen Bitcoinia ja kryptovaluuttoja täytyy ymmärtää blockchain- eli lohkoketjuteknologiaa, jonka päälle kaikki rakentuu. Pyrin yksinkertaistetulla esimerkillä kuvaamaan tätä teknologiaa ja syvemmän teknologisen tarkastelun jätän lukijan vastuulle. Blockchainia voisi verrata tilikirjaan, josta kuka tahansa saa halutessaan ilmaisen kopion. Erikoisen tästä kirjasta tekee se, että kuka tahansa voi lisätä tekstiä omaan kirjaansa ja samanaikaisesti teksti ilmestyy kaikkien kopion omistajien kirjoihin. Jokainen tekstirivi kuvaa yhtä transaktiota tässä kirjojen verkostossa, joka muodostaa yhteisen tietokannan. Tietokanta tallentaa kaikki jo tapahtuneet ja tulevat merkinnät verkostossa. Muutaman sekunnin välein kirjat synkronoivat tietonsa ja jokainen syötetty rivi tallennetaan verkostoon ikuisesti eikä niitä pystytä enää muuttamaan tai kopioimaan. Verkosto tuhoutuu vain, jos kaikki verkoston kirjat hävitetään. Vaikka alkuperäinen kirja hävitettäisiin, se ei vaikuttaisi verkostoon mitenkään. Näin ollen verkosto toimii luotettavasti ilman tiedon keskittämistä yhdelle toimijalle. Blockchainin idea perustuu siis miljooniin toisiinsa kytkettyihin tietokoneisiin, jotka muodostavat yhteisen läpinäkyvän tietokannan.
Pankkimaailman kryptoniitti
Tällaisen verkoston kautta voidaan liikuttaa esimerkiksi kryptovaluuttoja suoraan henkilöltä toiselle ilman kuluja ja välikäsiä. Siirtäessämme rahaa verkkopankissa toiselle henkilölle kaikki tieto kulkee pankkien ja valtioiden omistamissa suljetuissa verkoissa. Tästä syystä meillä on keskuspankit, jotka hallinnoivat valuuttoja ja ylläpitävät hintavakautta. Kasvattaessaan suosiotaan kryptovaluutat alkavat muuttua perinteisen pankkimaailman kryptoniitiksi.
Pankit eivät kuitenkaan suostu istumaan matkustajan paikalla vaan tutkivat parhaillaan mahdollisuuksia blockchain -teknologian hyödyntämiseksi. Blockchainin syntyä on ansaitusti verrattu internetin syntyyn ja kuten 90-luvun alussa, myös nyt uuden teknologian tuomat mahdollisuudet ovat vielä usvan peitossa. Varmaa kuitenkin on, että blockchain ja kryptovaluutat ovat tulleet jäädäkseen.
Kirjoittaja: Jani Jokela, yksityispankkiiri, OP Keski-Suomi