Passiivimalli vaikuttaa jo
Vuoden 6. viikko toi mukanaan jo kauan odotetun osakekurssien heilunnan. Yli vuoden ajan ehdittiin jännittää, kuinka ylös Applen, Googlen yms. osakekurssit voivat nousta eli kuinka arvokkaina niitä pidetään. Melko kehnona pidetyn talousteorian mukaan osakkeen arvo kuvastaa niiden tulevien osinkovirtojen määrää diskontattuna nykypäivään. Pettivätkö nyt niiden osinkopuheet?
Olkoon kurssilaskun alkusyy mikä tahansa, vauhtia liikkeeseen antavat passiiviset indeksirahastot ja niistä erityisesti aktiivisen kaupankäynnin kohteena olevat pörssinoteeratut ETF-rahastot. Passiiviset indeksirahastot ovat periaatteessa ohjelmoitu omistamaan osakkeita orjallisesti yhtiöiden markkina-arvojen suhteessa. Hyvät tai huonot tulevaisuuden näkymät eivät vaikuta suoraan mitenkään. Yksinkertaistettuna: jos Applen osakkeen arvo nousee nopeammin kuin indeksissä olevien muiden osakkeiden arvo, rahastoon ostetaan lisää Applen osaketta. Tämä taas tukee Applen arvonnousua. Positiivinen noidankehä ja arvaa, toimiiko myös toiseen suuntaan?
New York Times -lehden mukaan valtaosa USA:n indeksirahastoista on keskittynyt kahdelle yhtiölle. BlackRock ja Vanguard hallitsevat 10 500 miljardin dollarin sijoitusmassalla 65 prosenttia koko toimialasta. Torstaina 8.2.2018 USA:n osakemarkkinat laskivat epätavallisen paljon eli lähes 4 prosenttia. Samana päivänä BlackRockin valtavaa sijoitusmassaa oli hoitamassa 15 henkilöä – siis vahtimassa mitä softa tekee. Viime viikon joinakin päivinä nämä passiiviset rahastot tekivät 38 prosenttia kaikista USA:n osakekaupoista. Bank of America Merrill Lynchin mukaan indeksirahastot omistavat 40 prosenttia kaikista USA:n noteeratuista osakkeista. Mitä tapahtuu, jos tämän omistus nousee tasolle 80 prosenttia? Tai ostovirta vaihtuu vahvaksi myyntivirraksi? Kuka on ostamassa, jos lähes kaikki seuraavat valtavirtaa? Jokainen voi tietysti itse arvioida, voivatko nämä koodaukset olla yhtä virheettömiä kuin muutkin tietokonesovellukset.
Muille kuin passiivisijoittajille tämä kehitys aukaisee mielenkiintoisia mahdollisuuksia. Onko jatkossa näin helppo päätellä, mitä valtaosa pääomasta aikoo tehdä osakemarkkinoilla? Montako sijoittajaa tarvitaan päättämään markkinoiden suunnasta? Sijoittajan kannattaa tarkistaa kuinka moneen erilaiseen indeksiin valittu sijoituskohde kuuluu, sillä se takaa automaattisen kysynnän. Mielenkiintoista on myös nähdä, miten suuriin indekseihin nousevat yhtiöt kehittyvät jatkossa.
Jos haluat sijoittaa valtavirran mukaisesti, OPsta löydät hyvät ja edulliset Indeksirahastot Aasiaan, Amerikkaan, Eurooppaan ja Pohjoismaihin. Luonnollisesti voit valita myös aktiivisen strategiasi mukaisesti kansainvälisesti suorista osakkeista tai kohderahastoista tai struktuureista. Valinta on sinun, aktiivisesti tai passiivisesti. Tai valitse molemmat.
Kirjoittaja: Pekka Turunen, Senior varainhoitaja, OP Keski-Suomi