Inflaation merkitys on varmasti tuttu 80- ja 90-luvulla eläneille, joilla oli pankkilainaa tai talletuksia. Varojen ostovoima heikkeni vauhdilla tai laina suli inflaation avittamana. Näiden vuosikymmenten jälkeen inflaatio, eli tavaroiden ja palveluiden laaja-alainen hintojen muutos, on ollut Suomessa suurimman osan ajasta nollan ja kahden prosentin välissä. Viimeisimpien lukujen mukaan syyskuun hintojen nousu on ollut 2,5 prosenttia Suomessa ja euroalueella 3,4 prosenttia. Edellisen kerran lukema on ollut päälle kahden vajaa 10 vuotta sitten.

Miten tähän on tultu?

Energian, komponenttien ja muiden hyödykkeiden raju hintojen kasvu on saanut laaja-alaisen hintojen kohoamisen aikaan. Energian hinta on noussut Suomessa noin 10 prosenttia ja esim. USA:ssa noin 25 prosenttia. Suurimmalta osalta tämä selittyy viime vuosien talousdynamiikasta. Talous teki viime vuonna äkkijarrutuksen, jonka myötä energian kysyntä ja hinta tuli alas. Talouden ennustettua nopeampi toipuminen yhdistettynä energian tuotannon varsin hitaaseen ylös ajoon, sai kysynnän ja tarjonnan epätasapainoon. Samalla kun hintoja verrataan vuoden takaisiin lukemiin, energian prosentuaalinen muutos näyttää hurjalle.

Mikä on keskuspankin rooli?

Jos energian hinnan nousu jää lyhyeksi, ei sillä pitäisi olla isompia vaikutuksia talouteen. Vakavampi skenaario olisi, jos inflaation nousu ajaisi palkat nousuun ja hintojen nousu ylittäisikin keskuspankkien raja-arvot. Tämä johtaisi tilanteeseen, jossa keskuspankilla heräisi halu hillitä inflaation kehitystä. Keskuspankkien toimenpidevalikoimaan kuuluu tällöin korkojen nostaminen, jopa varsin nopeastikin. Äkillinen korkojen nostaminen voisi aiheuttaa laskusuhdanteen ja sitä myötä työttömyyttä. Aaltojen osuminen sijoitusmarkkinoillekaan ei olisi poissuljettua.

Mitä sinun sijoittajana kannattaa tehdä?

Jos inflaatio lähtee laukalle, voit valita inflaatiosta hyötyviä yrityksiä. Esim. vahvat yhtiöt pärjäävät aina, jos pystyvät siirtämään kohonneiden komponenttien ja raaka-aineiden hintojen nousua omiin tuotteisiin. Tämä kaikki on riippuvaista yhtiön tuotteiden kysynnästä, kilpailutilanteesta ja neuvotteluvoimasta. Myös finanssisektori ja terveyspalveluyhtiöt ovat hyvin suojassa komponenttipulalta ja korkojen nousulta. En näe mitään syytä poistua markkinasta tälläkään pysäkillä, jos tavoitteesi on vaurastua pitkällä tähtäimellä.

OP Keski-Suomen muut kirjoitukset OP Mediassa

op.fi/keski-suomi‍ -etusivulle‍