Soitettaessa puhelimella puhelin vahvistaa ihmisääntä siten, että voin vaivattomasti soittaa Jyväskylästä New Yorkiin. Kantavasta äänestäni huolimatta en saisi huutamalla asioitani hoidettua, kuin korkeintaan naapureideni kanssa. Puhelimesta ei siis tullut ihmisäänen korvaajaa vaan sen vahvistaja ja apuväline. Käsillä oleva tekoälyn tuoma vallankumous tulee suurentamaan ihmismielen kapasiteettia samalla tavalla, ehkäpä jopa tuhansia kertoja tehokkaammaksi. Tuleeko siitä apuväline vai isäntä, on vielä epäselvää.

Hyvä esimerkki tekoälyn tehokkuudesta ja käyttöönotosta on terveydenhoitoala. Tutkija Sebastian Thrun tutkijaryhmänsä kanssa valjasti tekoälyn oppimaan noin 130.000 kuvan massasta erilaisia ihosairauksia. Tämän jälkeen he laittoivat koneen testiin ja syöttivät noin 14.000 kuvaa erilaisista ihosairauksista. Kone diagnosoi kuvien perusteella oikein 72 prosenttia sairauksista. Samaan aikaan kaksi ihotautilääkäriä tekivät diagnosointia samoista kuvista, mutta heikommalla menestyksellä; heidän vastauksensa osuivat oikeaan 66:ssa prosentissa sairauksista. Koneen opettamiseen aikaa meni kolme kuukautta. Tämä tutkimus julkaistiin Nature –tiedelehdessä.

En ole tämän tekstin myötä antamassa lähtöpasseja kaikille ihotautilääkäreille. Uskon, että heille on tulossa tehokkaita uusia työkaluja, jotka nopeuttavat ja helpottavat heidän työtänsä. Kone voi siis käsitellä tietoa, jota se on nähnyt, ja oppia kuvien perusteella. Lääkärin vastaanotolla puolestaan käydään läpi ihminen kokonaisuutena. Selvitetään, miksi juuri nyt on ongelmia? Onko syynä stressi ja mikä sitä mahdollisesti aiheuttaa? Haettaessa vastausta kysymykselle miksi, liikutaan sellaisella tiedon tasolla, johon kone ei voi antaa vastauksia.

Finanssialalla tehostetaan toimia digitalisaation tuomin apuvälinein ja tekoäly tullaan varmasti valjastamaan käyttöön. Hienoa tässä on se, että asiakkaat saavat entistä nopeampaa ja tehokkaampaa palvelua. Kone voi työskennellä 24/7 väsymättä ja ilman palkkaa laskien myös käytettävien palveluiden hintoja. Meidän tulee kuitenkin olla tarkkoja, ettemme vieraannuta liiketoiminnassa asiakkaita itsestämme muuttamalla heitä numeroiksi ja prosesseiksi. Paras palvelukokemus syntyy aina kahden ihmisen välillä, kemioiden kohdatessa. Kuka keksisi koneen mittaamaan tätä kemiaa?

Kirjoittaja: Jani Jokela, yksityispankkiiri, OP Keski-Suomi

OP Keski-Suomi