Kiinteistönvälitysliikkeen vastaavan hoitajan tulee huolehtia siitä, että kaikessa kv-liikkeen toiminnassa noudatetaan lakia ja hyvää välitystapaa. Edelleen hänen (itsekin LKV-pätevänä) tulee varmistaa, että myyntirajapinnassa olevista riittävän monella on LKV-pätevyys ja, että muillakin myyntityöhön osallistuvilla on riittävä ammattitaito.

Kiinteistöalalla on em. puitteissa monenlaista ”tittelistöä”, joiden keskellä asiakas voi kokea hämmennystä. Tilannetta ei helpota yhtään alan joihinkin osiin pesiytynyt käytäntö ”omista nimikkeistä” – kuten kiinteistönvälitysharjoittelija, asuntomyyjä, kiinteistöedustaja, asuntoasiantuntija, manageri jne. Tässä kolumnissa avaan muutamia virallisempia kirjainlyhenteitä ja niiden takana olevaa koulutusta/kokemusta.

Kiinteistönvälitysalan lainsäädäntä tuntee laillistetun kiinteistönvälittäjän (LKV) tutkinnon. Tutkinto on keskuskauppakamarin järjestämä ammattitaidon näyttötutkinto, jossa osaaminen osoitetaan koe hyväksytysti suorittamalla. Vain LKV-tutkinnon hyväksytysti suorittanut saa käyttää itsestään kiinteistönvälittäjän taikka siihen johdettavaa nimikettä (esim. metsätilavälittäjä). Kiinteistönvälittäjä-nimike on ehkä eniten kv-alalla ”hämärrettäväksi” erilaisilla nimikikkailuilla yritetty nimike. Muut kuin kiinteistönvälittäjät ovat myyntineuvottelijoiksi kutsuttavia. Korostettakoot, että kv-alan työntekijöiden joukossa on rautaisia alan ammattilaisia vaikka heillä ei olekaan suoritettuna LKV-tutkintoa. Ammattitaidon/taidottomuuden yleistykset ovat aina vaarallisia – kuten asioiden yleistämiset yleisemminkin elämässä.

YKV-tutkinto on Kiinteistöalan koulutuskeskuksen (Kiinko) järjestämän LKV:n ”jatkokoulutuksen” nimitys. Tämä varsinaiseen ammattitutkintoon johtamaton koulutus syventää LKV-kokeeseen vaadittavaa osaamista sekä valmistaa tämän koulutuksen suorittanutta henkilöä kv-alan asiantuntija- ja esihenkilötehtäviin. Koulutukseen pääsy edellyttää työkokemusta kv-alalla.

KED on Kiinkon järjestämä kiinteistöedustajan tutkinto, joka antaa hyvät perusvalmiudet kv-alan työskentelyyn. Oman kokemukseni perusteella tämä tutkinto on hyvä ”matka” omatoimisen lukemisen ohella LKV-tutkintoon.

Kiat-tutkinto on välitystyön ohessa näyttötutkintona suoritettava tutkinto. Tutkinto antaa hyvän pohjan kv-alalla työskentelyyn ja LKV-kokeeseen valmistautumiseen. Oman kokemukseni mukaan alalle perehtyvälle arkityön ja opiskelun ”vuoropuhelu” sekä kokemuspinta antaa hyvät eväät substanssin saavuttamiselle.

Vuokrausliiketoiminnan segmentissä on suoritettavissa keskuskauppakamarin järjestämä laillistetun vuokravälittäjän tutkinto. Tämän tutkinnon hyväksytysti suorittanut saa käyttää itsestään nimitystä LVV (laillistettu vuokravälittäjä).

Arviointiliiketoiminnassa on hankittavissa riittävän koulutuksen ja käytännön elämän arviointikokemuksen perusteella AKA-pätevyys. Verrattuna LKV-kokeeseen on AKA-koe kohtuullisen paljon haastavampi: itse tähän keskuskauppakamarin kiinteistöarviointilautakunnan järjestämään kokeeseen tulee erikseen hakea. Jotta hakemuksen perusteella voisi osallistua vaativaan tenttiin (joita järjestetään kerran vuodessa), tulee hakijalla olla sekä riittävä koulutus että kokemus arviointitoiminnasta. Koska tämä prosessi ja itse koe on haastava, on koko Suomessa alle 300 AKA-pätevää arvioitsijaa. AKA-pätevyys voi olla laajin yleisAKA taikka suppeampi (esim. asuntoAKA). AKA-arvioitsijaa tarvitaan esim. vaativien kiinteistökauppojen ja riitatilanteiden osalta sekä haettavissa arvoa vaativille kohteille (esim. kauppakeskukset, voimalaitokset, tuulipuistot ym).

Sitten on vielä KHK-arvioitsija. Hän on keskuskauppakamarin hyväksymä kiinteistöarvioitsija, jonka käyttö on tietyissä laeissa määritelty. Tällainen laki on esim. sijoitusrahastolaki.

Lue lisää:

OP Koti Itä-Suomen välittäjät ja palvelut‍

Siirry OP Pohjois-Savon etusivulle‍

Lue muita pohjoissavolaisia juttuja OP Mediasta‍