Kiinteistönvälittäjä sääntelyn maailmassa
Elämme maailmassa, jossa kuluttajaa suojataan asiakkaana monin tavoin. Tämä on osoitus toimivasta yhteiskunnasta. Viime aikoina rahanpesun & terrorismin estämislainsäädäntö, tietosuojalainsäädäntö sekä kilpailuoikeus ovat olleet esillä eri medioissa.
Länsimaissa asiakkaat tuntevat oikeutensa olosuhteissa, joissa erilaista tietoa on melkeinpä rajattomasti saatavissa. Samalla asiakkaiden odotukset palveluja ja niitä tuottavia kohtaan ovat kasvaneet. Kaiken tämän seurauksena reklamaatiokynnys on madaltunut.
Kiinteistönvälitysala ei ole tässä suhteessa mikään erillinen kupla, jossa voisi toimia vailla normeja, valvontaa taikka normein vastaisesta toiminnasta aiheutuvia seuraamuksia. Yksi keskeinen ammattitaitoisen välittäjän ominaisuus on kyky asennoitua oikein sääntelyyn sekä toimia kulloinkin voimassa olevan normiston mukaisesti. Myynnillisyyden korostaminen ei saa olla esteenä eikä edes hidasteena vallitsevan sääntelyn noudattamiselle.
Kv-alalla on tiukka toiminnan ja eri sopimusten dokumentointi- ja arkistointivelvollisuus, jota tehostaa kv-liikkeen käännetty todistustaakka mahdollisissa reklamaatiotilanteissa. Tämä tarkoittaa käytännön kiistatilanteissa kv-liikkeen todistustaakkaa huolellisesta toiminnasta – joka osoitetaan kirjallisilla todisteilla. Tämä velvollisuus, jos mikä, on omiaan vastaavan hoitajan henkilökohtaisen vahingonkorvausvastuun ohella ryhdistämään alan toimintaa.
Kaikessa kv-toiminnassa on noudatettava lainsäädäntöä ja hyvää välitystapaa. Tämä kv-liikkeen vastaavan hoitajan vastuulla oleva perusvelvollisuus oikein käytännön elämässä toteutettuna turvaa sekä asiakkaan että kv-liikkeessä työskentelevän välittäjän oikeudet. Hyvä välitystapa on kirjattu KVKL:n julkaisemaan Hyvän välitystavan ohjeeseen, jota päivitetään aktiivisesti oikeuskäytännön ja muuttuneiden olosuhteiden pohjalta. Hyvä välitystapa muodostaa kv-alan keskeisimmän käytännön elämän noudattavan normiston.
Kv-liikkeiden toimintaa valvoo keskeisimmiltä osilta aluehallintovirasto (AVI). Käytännön elämässä konkreettinen valvonta on liian kantelukeskeistä ts. riippuvaista asiakkaiden taikka muiden kv-alalla toimivien aktiivisuudesta. Aluehallintovirastojen toivoisi kykenevän entistä enemmän ja laajemmin oma-aloitteisempaan valvontaan, jotta koko kv-kenttä ja isompi osa alan konkreettisesta toiminnasta olisi avoimen & objektiivisen tarkastelun kohteena. Tavoitteen toteutuminen vaatii jatkossa enemmän resursseja valvojalle.
Kv-liiketoiminta on luottamusbisnestä, joka rakentuu asianmukaiseen ja normien mukaiseen arjen tekemiseen. Luottamuksellinen toiminta vaatii pohjakseen asianmukaisen toiminnan dokumentoinnin, josta myöhemminkin asiat ovat selvitettävissä. Nykyaikainen ammattimainen liiketoiminta ei voi pohjautua suullisesti tehtyyn toiminta- ja sopimuskulttuuriin. Näin ei erityisesti toimialalla, jolla kaiken tekemisen tulee jo lainsäädännön pohjalta perustua kirjallisiin sopimuksiin ja asiakirjoihin.
Kirjoittaja Pekka Linna on pitkän linjan kiinteistönvälitysammattilainen. Hän työskentelee toimitusjohtajana ja vastaavana hoitajana 01.01.2021 syntyneessä OP Koti Itä-Suomi Oy LKV.ssä. Linnaa kiinnostaa kaikenlainen asuntokauppamaailman meno, blogien kirjoittaminen ja someilu alan ilmiöistä, sekä urheilu vapaa-aikana. Asuminen on tärkeä aihe 14 lapsen isälle.