Vakiokorvaus tarjoajan turvana
Asunto-osakkeista kiinnostuneet ihmiset tekevät yleensä tarjouksen vakiokorvausehdolla. Tämä tarkoittaa sitä, että tarjoajan vetäytyessä myyjän hyväksymästä tarjouksesta, joutuu tarjoaja maksamaan osakkeiden omistajalle sovitun vakiokorvauksen.
Tarjouksella tarkoitetaan tahdonilmaisua, jonka hyväksytysti tultua tarjouksen perusteella voidaan tehdä kauppakirja. Siten pelkkä hinnan kertominen myyjälle ei täytä tarjouskäsitteen edellytyksiä. Hinta on vain yksi tekijä kaupassa. Kauppakirjassa sovitaan yleensä esim. omistus- ja hallintaoikeuden siirtymisestä, vastikevastuista, kohteen kunnon tutkimisesta, kohteen kunnosta jne.
Vakiokorvauksen suuruus osakekaupassa voi olla maksimissaan 4 % kauppahinnasta. Sallittua suuremman vakiokorvauksen käytössä on riskinä koko vakiokorvauksen mitättömyys. Vakiokorvauksesta on kiinteistönvälitysliikkeen kaupassa mukana ollessa sovittava kirjallisesti & kuluttajien ollessa kyseessä kuluttaja-asiamiehen hyväksymin sopimusklausuulein.
Vakiokorvauksen käyttö turvaa tarjoajan asemaa, sillä ilman vakikorvausta tehdystä tarjouksesta vetäytyvä joutuu tekemään osakkeiden omistajan niin vaatiessa kaupan. Viime sijassa tuomioistuimen antamalla velvoitetuomiolla. Vakiokorvauksen käyttämisellä tarjouksen tekijä rajaa oman vastuunsa ”katumisestaan” vakiokorvauksen määrään.
Vakiokorvaus on kauppaa suunnittelevien osapuolten välinen asia. Muutama viikko sitten päivitetyn Hyvän välitystavan ohjeistuksen mukaan kiinteistönvälitysliike ei saa avustaa toista kauppaa suunnittelevaa tahoa vakiokorvauksen perinnässä. Kv-liike ei saa edes välittää myyjän tilinumeroa tarjoajalle – saati alkaa perimään vakiokorvausta.
Tarjousvaihe on altis monenlaisille väärinkäsityksille. Osakkeiden ja kiinteistöjen tarjousten sitovuus vaatii erilaisia toimia – kiinteistön osalta kaupanvahvistajan vahvistaman esisopimuksen. Jos ei kiinteistön tarjouksen osalta ole näin menetelty, ei tarjous sido kumpaakaan osapuolta. Kiinteistön tarjous on ”mutkat suoristaen” tahdonilmaisu mahdollisen tulevan muotovaatimukset täyttäen tehtävän kaupan ehdoista.
Hyvän välitystavan mukaan välittäjän on kohtuullisesti varmistettava, että tarjoaja ymmärtää, mihin hän on sitoutumassa. Jos tarjoaja ei osaa suomea/ruotsia, kehottaa välittäjä tarjoajaa hankkimaan itselleen tulkin. Tulkin kustannuksista vastaa tulkkia tarvitseva. Muualla kuin saamelaisalueella kauppakirjat tehdään Suomessa joko suomeksi taikka ruotsiksi.
Asuntokauppa käy edelleen maassamme kohtuullisen mukavasti. Rakennuskustannusten nousu yhdessä perheasuntojen lisääntyneen kysynnän kanssa on pitänyt tämän asuntosegmentin osalta kaupankäynnin erityisen vilkkaana. Tulevaisuus näyttää, missä vaiheessa ja mille tasolle rakentamisen ja samalla korjaamisen kustannukset asettuvat. Koti kannattaa vaihtaa siinä vaiheessa elämää, kun sille on tarvetta. Ammattilaisen käyttö asuntokaupassa tekee kaupasta turvallisen ja vaivattoman.
OP Koti Itä-Suomen Kuopion toimipisteen asiantuntijat
Matkalla uuteen kotiin? - OP Pohjois-Savon asumisen palvelut
Kirjoittaja Pekka Linna on pitkän linjan kiinteistönvälitysammattilainen. Hän työskentelee toimitusjohtajana ja vastaavana hoitajana 01.01.2021 syntyneessä OP Koti Itä-Suomi Oy LKV.ssä. Linnaa kiinnostaa kaikenlainen asuntokauppamaailman meno, blogien kirjoittaminen ja someilu alan ilmiöistä, sekä urheilu vapaa-aikana. Asuminen on tärkeä aihe 14 lapsen isälle.