Välitysliikkeen velvollisuus tuntea asiakkaansa
Elämme varsin säännellyssä maailmassa. Yhtenä osana tätä sääntelyä ovat normit ja käytännön toimet rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämiseksi. Tällä hetkellä nämä ovat varsin ajankohtaisia teemoja maailmassa, jossa kiinteistö- ja osakekauppa on yksi verrattain realistinen kanava pestä rahaa.
Arkielämässä kv-alalta ei rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisasioiden parissa työskenteleville viranomaisille juurikaan tule ilmoituksia epäillyistä väärinkäytöksistä. Kv-liike on edellä mainituissa suhteissa muista toimijoista (esim. pankit) erillinen ja itsenäinen toimija. Välitysliikkeen tulee siis itsenäisesti ja omin toimin täyttää sille lainsäädännössä asetetut velvoitteet. Tässä toiminnassa tulee erottaa toisistaan toimet asiakkaan tunnistamiseksi ja toimet asiakkaan tuntemiseksi
Asiakkaan tunnistamisessa on kyse asiakkaan yksilöinnistä ts. tietoisuudesta, kenen kanssa olemme asioimassa. Tunnistaminen tapahtuu erilaisista virallisista asiakirjoista taikka vahvan sähköisen tunnistautumisen kautta.
Asiakkaan tuntemisessa mennään ”syvemmälle” asiakkuuteen. Tuntemisen kautta pyritään selvittämään asiakkaan olosuhteita, toimintaa ja sidonnaisuuksia tavalla, jolla pääsemme selvyyteen aiotun oikeustoimen säännösten mukaisuudesta sekä rationaalisuudesta.
Tuntemisessa lainsäädännön velvoitteiden täyttäjä selvittää asiakkaalta eri tavoin ja eri lähteistä asioita tavalla, jolla voi olla kohtuullisen varma, että palvelu voidaan tuottaa laillisissa puitteissa ja tarkoituksenmukaisesti.
Selvittely vaatii aina asiakkaan tuntemiseen liittyvän ”perusdokumentoinnin” esim. täytettävän tuntemislomakkeen muodossa, mutta toisinaan varsin syvälle asiakkaan olosuhteisiin meneviä dokumenttien (esim. verotus- ja tilinpäätöstietojen) hankintaa.
Tuntemisvelvoitteen täyttäminen aiheuttaa toisinaan turhautumista lähellä olevia tunteita sekä velvoitteensa täyttämään pyrkivälle että tuntemistoimien kohteena olevalle asiakkaalle. Velvoitteiden täyttäminen ei ole välitysliikkeille vapaaehtoista toimintaa, joten välitysliikkeillä ei tässä suhteessa ole juurikaan valinnan mahdollisuuksia.
Vastuullisesti toimiva välitysliike hoitaa velvoitteensa tässäkin suhteessa lainsäädännön ja hyvän välitystavan mukaisesti. Tämä on tärkeää sekä kv-alan uskottavuuden että luottamuksen näkökulmasta: Kv-liiketoiminta on luottamusliiketoimintaa, jossa ”kompurointi” lainsäädännössä ja hyvän välitystavan ohjeen noudattamisessa helposti saa palstatilaa mediassa ja vähentää omalta osaltaan luottamusta alaa kohtaan.
Kun asiakkaat tunnistetaan ja tunnetaan tavalla, joka täyttää lainsäädännön ja viranomaisten asettamat määräykset/ohjeet, on kv-ala omalta osaltaan mukana rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisessä. Vaikka arkielämässä erilaisten selvitysten teko ei aina tunnu mukavalta, on laillisissa puitteissa tehtävä kiinteistönvälitystoiminta kaikkien etu. Kannustan ymmärtäväisyyteen ja kärsivällisyyteen tässäkin asiassa.
Lue lisää:
OP Koti Itä-Suomen palvelut ja välittäjät
Kirjoittaja Pekka Linna on pitkän linjan kiinteistönvälitysammattilainen. Hän työskentelee toimitusjohtajana ja vastaavana hoitajana 01.01.2021 syntyneessä OP Koti Itä-Suomi Oy LKV.ssä. Linnaa kiinnostaa kaikenlainen asuntokauppamaailman meno, blogien kirjoittaminen ja someilu alan ilmiöistä, sekä urheilu vapaa-aikana. Asuminen on tärkeä aihe 14 lapsen isälle.
Lisää aiheesta