Brexit-vääntö loppuu vihdoin

Britannia on nyt totutellut EU:n ulkopuoliseen elämään 10 kuukautta. Brexitin siirtymäaika umpeutuu vuodenvaihteessa, ja lukuisista yrityksistä huolimatta Britannia ja EU eivät ole ainakaan tätä kirjoittaessani päässeet sopuun tulevista kauppasuhteistaan. Brexit-neuvotteluiden aikaisemmat vaiheet huomioiden tämä ei toki ole suuri yllätys. Tällä kertaa kuitenkin näyttää siltä, että neuvotteluiden takaraja vuodenvaihteessa on todellinen, eikä siitä voi aikaisempien takarajojen tapaan joustaa.

Teksti Joona Widgrén, ekonomisti OP Ryhmässä @OP_Ekonomistit
Julkaistu 9.12.2020

Britannia on nyt totutellut EU:n ulkopuoliseen elämään 10 kuukautta. Brexitin siirtymäaika umpeutuu vuodenvaihteessa, ja lukuisista yrityksistä huolimatta Britannia ja EU eivät ole ainakaan tätä kirjoittaessani päässeet sopuun tulevista kauppasuhteistaan. Brexit-neuvotteluiden aikaisemmat vaiheet huomioiden tämä ei toki ole suuri yllätys. Tällä kertaa kuitenkin näyttää siltä, että neuvotteluiden takaraja vuodenvaihteessa on todellinen, eikä siitä voi aikaisempien takarajojen tapaan joustaa.

Jos neuvotteluissa ei lähiaikoina saada hyväksyttäväksi sopimusta, jatkuu EU:n ja Britannian kaupankäynti ensi vuonna maailman kauppajärjestö WTO:n sääntöjen puitteissa. Eli käytännössä Britannia käy kauppaa EU:n kanssa niin kuin se käy minkä tahansa muun sellaisen maan kanssa, jonka kanssa sillä ei ole erillistä sopimusta kaupankäynnin ehdoista.

Sopimuksetonkaan tila ei johda kaupankäynnin katkeamiseen, joskin kaupankäynnin määrään se vaikuttaa tullimaksujen nostaessa hintoja. Korkeammat tullit ja kaupan esteet saattavat kuitenkin muuttaa myös alihankintaketjuja esimerkiksi auto- tai lentokoneteollisuudessa. Suomalaisetkin yritykset valmistavat välituotteita Britanniaan ja vastaavasti tuovat komponentteja täällä valmistettaviin tuotteisiin.

Yritysten näkökulmasta brexitin pitkittyminen on ainakin antanut aikaa varautua kaikenlaisiin lopputulemiin neuvotteluiden osalta. Siten yritysten varautumisesta kaupankäynnin jatkuminen tuskin jää kiinni. Toki vapaakauppasopimuksen syntyminen on ollut monen yrityksen toiveissa ja myös todennäköisimpänä pitämä vaihtoehto. Sopimuksettomaan brexitiin ajautuminen olisi monelle yritykselle lopulta negatiivinen yllätys.

Briteille EU:sta tuotujen ja eu:laisille Britanniasta tuotujen tavaroiden hintojen nouseminen näkyy tavallisen kuluttajan näkökulmasta hintojen nousuna. Vaikutukset valuvatkin lopulta ainakin osin ihan tavallisille kuluttajille niin Britanniassa kuin EU-maissakin. Lisäksi taloudellisen toimeliaisuuden vähentyminen köyhdyttää brittejä pysyvästi.

Britannian talouden aktiviteetille brexitin yksittäisen vuoden vaikutukset kalpenevat esimerkiksi koronakriisille. Esimerkiksi LSE:n tutkijat arvioivat kuitenkin, että pidemmällä aikavälillä brexitin negatiivinen vaikutus on tuntuvasti koronan vaikutuksia suurempi. LSE:n arvion mukaan Britannian BKT olisi sopimuksettoman eron seurauksena 20 vuoden päästä 8 prosenttia matalammalla kuin tilanteessa, jossa Britannia olisi jäänyt EU:hun. Hallituksen omat arviot brexitin vaikutuksesta ovat samaa kokoluokkaa.

Kauppaa käydään usein maantieteellisesti lähimpänä olevien maiden kanssa, ja Britanniallekin tärkeimmät kauppakumppanit löytyvät EU-alueelta. Näin on todennäköisesti myös jatkossa.

Vaikka tällä erää brexit-vääntö päättyisi sopimuksettomaan tilaan, on täysin mahdollista, että EU ja Britannia saavat myöhemmin solmittua vapaakauppasopimuksen. Sopimus tuskin syntyisi kuitenkaan kovin nopeasti.

Kaiken kaikkiaan kaikesta brexit-taivalta ympäröineestä draamasta ja sirkuksesta huolimatta elämä niin EU:ssa kuin Britanniassa jatkuu myös ensi vuonna. Todennäköisesti vähemmän muuttuneena kuin monet uskovat.

Kirjoittaja Joona Widgrén työskentelee ekonomistina OP Ryhmässä. Hänen kiinnostuksensa kohteita ovat erityisesti data-analyysi sekä makrotalous.