Vihreillä bondeilla tarkoitetaan joukkovelkakirjalainoja, joiden liikkeeseenlaskija sitoutuu käyttämään kerätyt varat ympäristön kannalta myönteisempiin hankkeisiin. Noin vuosi sitten voimaan tulleen EU Green Bond Standardin tärkein sääntö on, että näillä vihreillä bondeilla kerätyt varat tulee kohdentaa EU-taksonomian määrittelemiin vihreisiin kohteisiin.

EU-taksonomia on kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä ympäristön kannalta kestäville toiminnoille. EU Green Bond Standard sallii kyllä muutaman poikkeuksen taksonomian mukaisuuteen tietyissä tilanteissa, mutta näiden poikkeuksien hyödyntäminen ei ole vielä saavuttanut suosiota.  

Standardin tavoitteena oli nostaa vihreiden joukkovelkakirjojen uskottavuutta. Tärkeää oli niin ikään tarjota sijoittajille läpinäkyvä ja vertailukelpoinen EU-taksonomiaan nojaava viitekehys. 

Standardin mukaiset joukkolainat ovat olleet markkinoiden hyödynnettävissä vuoden ajan, joten on hyvä hetki tarkastella, mitä markkinalla on tapahtunut, ketkä ovat olleet liikkeellä ja miten uuteen standardiin on suhtauduttu. 

Energia- ja finanssiala korostui ensimmäisen vuoden liikkeellelaskijoissa 

Ensimmäisen vuoden aikana liikkeeseenlasku on ollut odotetusti varovaista, mutta vuoden mittaan kasvavaa. Liikkeeseenlaskuja on tähän mennessä ollut yhteensä 28, ja toisella vuosipuolikkaalla markkinoilla mukana olevien määrä kasvoi ensimmäiseen puolikkaaseen verrattuna. 

Eurovolyymeissa mitattuina finanssialan yhtiöt olivat markkinasta 40 prosenttia ja energian tuotanto sekä siihen liittyvä infrastruktuuri 46 prosenttia.  

Useimmin esiintyneiden sektoreiden lisäksi markkinoilla on nähty myös yksittäistapauksia, kuten kiinteistösektorin ensimmäinen liikkeellelaskija Covivio ja liikennesektorin Île-de-France Mobilités. Mukana liikkeeseenlaskijoissa on ollut myös ensimmäisenä ja ainoana valtiona Tanska. 

Suomalaisista liikkeeseenlaskijoista mukana markkinoilla ovat olleet Elenia ja Teollisuuden Voima. Teollisuuden Voiman ensimmäisessä EUGB-liikkeeseenlaskussa myös OP Yrityspankilla oli kunnia olla mukana yhtenä pääjärjestäjänä.  

Yritysliikkeeseenlaskijoita yhdistää se, että heidän liiketoimintansa ja investointinsa ovat jo valmiiksi pitkälti EU-taksonomian mukaisia. Useimmat ovat myös tottuneet raportoimaan taksonomiaan liittyviä tunnuslukuja, mikä helpottaa EuGBS-vaatimusten täyttämistä.  

Yrityspuolella monien liikkeeseenlaskijoiden raporteissa vuodelta 2024 EU-taksonomian mukaiset Capex- ja Opex-osuudet lähentelevät 100 prosenttia. Capexit tarkoittavat yrityksen omaisuuseriin liittyviä pääomamenoja, kun taas Opexit ovat päivittäisiä toimintamenoja. Merkittävästi pienempiäkin prosentteja taksonomian mukaisuudessa on liikkeeseenlaskijoiden aiemmilla raporteilla kuitenkin nähty. Tietenkin lopulta ratkaisevaa on, riittävätkö allokoitavat eurot suhteessa liikkeeseenlaskun määrään. 

Sijoittajien vastaanotto: kysyntä ylittää tarjonnan 

Sijoittajien kiinnostus EU GB -joukkolainoja kohtaan on ollut vahvaa. Useat liikkeeseenlaskut ovat olleet moninkertaisesti ylimerkittyjä – esimerkiksi Teollisuuden Voima keräsi parhaimmillaan nelinkertaisen kysynnän suhteessa bondilla haettuun määrään. 

EU Green Bondit ovat edelleen merkittävästi harvinaisempi tapa vihreissä velkakirjoissa verrattuna perinteiseen ICMA:n (International Capital Market Association) mukaiseen liikkeeseenlaskuun, joten uudet tulokkaat markkinoilla otetaan varmasti edelleen mielenkiinnolla vastaan. Korkea kiinnostus sijoittajien keskuudessa voi joissain tapauksissa johtaa parempaan hintaan, eli greeniumiin, mutta yhteydet eivät kuitenkaan ole yksiselitteiset.  

Miksi kaikki eivät vielä ole liikkeellä? 

Vaikka kiinnostusta on, moni liikkeeseenlaskija on vielä odottavalla kannalla. Syitä ovat muun muassa EU-taksonomian kriteeristön tulkinnanvaraisuus tai monimutkaisuus, liikkeeseenlaskijan oman EU-taksonomian analyysin kypsymättömyys tai se, että osa liikkeeseenlaskijan vihreistä investoinneista ei vielä täysin täytä taksonomian ehtoja. 

Osa toimijoista voi myös kokea itse EU Green Bond Standardin epäselväksi. Epäselvyyksiä pyritään kuitenkaan hälventämään, ja EU on julkaissut lisäohjeita standardiin jo kuluneen vuoden aikana. 

Markkinanäkymät 

Sääntelyn tuoma ”gold standard” -maine houkuttelee liikkeeseenlaskijoita, joilla on laajat vihreät investointiohjelmat. Miksi ei laskisi liikkeeseen EU Green Bondia, jos siihen on kyvykkyys valmiina? EU Green Bondeja on toisaalta kritisoitu siitä, että viitekehys on eurooppalainen, eikä se välttämättä sovi kaikille globaaleille sijoittajille.  

Ratkaisuna voi olla hankkia ulkoinen arvio sekä EU Green Bond Standardin että ICMA:n vaatimusten mukaisuudesta, vaikka varsinaista ICMA:n mukaista viitekehystä ei tekisikään tai jo aiemmin laadittua päivittäisi. Näin toimi esimerkiksi Teollisuuden Voima. 

Alku tällä markkinalla on ollut maltillinen, ja uudet tulokkaat otetaan edelleen suurella mielenkiinnolla vastaan. Uuden standardin merkitys erityisesti tulevina vuosina voi kasvaa, kun yhä useampi uusi toimija liittyy mukaan.