Vakuudet on täytynyt olla kunnossa aiemminkin, mutta muutos on tapahtunut vakuuksien arvioinnissa ja arvioiden valvonnassa.

Nykyisin arvioinnin minimikriteerit on johdettu EKP:n vaateiden mukaan kansainvälisistä arviointistandardeista. Arviointia valvoo kansainvälinen ja kansallinen finanssialan viranomainen, Euroopan keskuspankki (EKP) ja jokaisen luottolaitoksen oma sisäinen valvonta ja riskienhallinta.

Suurin osa lainoitettavista kohteista on ns. tavanomaisia kohteita, joiden arviointiin on saatu apua tekoälystä ja robotiikasta. Mitä kehittyneempi asuntomarkkina, sitä paremmat ovat mahdollisuudet robotilla tehdä arviointi tehokkaasti ja luotettavasti. Laskentaprosessiin ei juuri aikaa kulu, ja yksittäisen arvioinnin kustannus on hyvin pieni. Arviointikustannus muodostuu tällöin lähinnä tuotekehitykseen käytetyistä resursseista.

Suomessa rahoitetaan kuitenkin muitakin kohteita kuin kasvukeskusten asuntoja. Mitä kauemmaksi maakuntien keskuksista mennään, sitä vähemmän on robotilla käyttöä vakuuskohteen arvioinnissa. Monet toimitila- ja teollisuuskohteet ovat tekoälyn arvioinnille tekemätön paikka, esim. hoivakodit, kylpylät, hotellit, kauppakeskukset ja tuotantolaitokset. Sama pätee myös maatiloihin, maa-ainesalueisiin ja muihin maaseudun yritystoiminnan kohteisiin. Näissä kohteissa tarvitaan arviointiasiantuntijaa.

Vakuusarvioinnin laadun merkitys on selkeästi lisääntymässä. OP Ryhmässä on käyty CRE-tarkastukseen (Commercial Real Estate) liittyviä haastatteluja ja lisäkeskusteluja EKP:n kanssa joulukuun 2021 ja tammikuun 2022 aikana. Arvioinnin laatuun ja valvontaa liittyvää ohjeistusta on tulossa lisää, kaikki tämä on omiaan ohjaamaan arvioinnin tekemistä entistä enemmän vain päätoimisten asiantuntijoiden vastuulle.

Vakuusarvioinnin laatuvaatimukset vaativat jo nyt arvioitsijalta selkeät perustelut siitä, kuinka kohteen markkina-arvoon on päädytty. Jatkossa perustelujen on oltava aiempaa kattavampia, arviokatselmuksia on todennäköisesti tehtävä enemmän, kohteen heikkoon myytävyyteen on kiinnitettävä enemmän huomiota, arvokkaimmat kohteet on arvioitava ns. neljän silmäparin periaatteella jne.

Laatuvaatimusten kiristymisen syynä on valvojan tekemät huomiot. Lisävaatimukset johtavat lisäkustannuksiin ja tämä aiheuttaa varmasti uutta keskustelua ja myös tehtävien järjestelyjä. Pankkien intressi on ollut tehdä mahdollisimman suuri osa vakuusarvioinnista ns. omana työnä. Tavanomaisten vakuuksien osalta tässä ei ole jatkossakaan mitään epäselvää, mutta ei-tavanomaisten vakuuksien arviointiin tulee uutta ohjeistusta.

OP Ryhmässä vakuusarvioinnit on ohjattu arviointiverkostolle, johon tällä hetkellä kuuluu noin 130 arvioitsijaa. Osa tekee arviointia päätehtävänään, mutta suurimmalla osalla päätehtävä on jotain muuta kuin arviointia. Arviointiin kohdistuvien laatuvaatimusten lisääntyminen kasvattaa päätoimisten arviointiasiantuntijoiden määrää. Erikoistuminen lisää myös arviointityön tehokkuuden.

OP Koti Itä-Suomen‍ vastaus vakuusarvioinnin tehokkuuteen, laatuun ja kustannuksiin on siinä, että olemme keskittäneet kaiken vakuusarvioinnin, kuten myös muut vaativat arvioinnit, päätoimisille arviointiasiantuntijoille. Palveluksessamme on yhteensä kahdeksan ammattilaista, joilla on AKA -pätevyys. Heistä viisi tekee vain arviointiin liittyviä tehtäviä.

Vakuusarvioinnin ohella vaativia arviointipalveluja markkinoidaan lähinnä yrityksille, mutta myös yksityisille asiakkaille. Arviointiasiantuntijat tukevat samalla asuntovälittäjien työtä tuottamalla yrityksen sisäistä markkinainformaatiota. Tehtävien selkeä roolitus antaa välittäjille enemmän aikaa keskittyä palvelemaan asuntovälityksen asiakkaita.