Koronanjälkeinen maailma – kohti kestävää tulevaisuutta?
Kevään 2020 osalta päällimmäinen muisto monelle tulee olemaan koronaviruspandemia ja sen tuomat poikkeukselliset ajat. Mitä vallitseva kriisi tarkoittaa vastuullisuuden kannalta? Ottavatko yritykset ja yhteiskunta takapakkia vastuullisuustavoitteissaan vai kannustavatko vastoinkäymiset spurttaamaan kohti kestävämpää maailmaa?
Epävarmuus pandemian keston pituudesta vaikuttaa laajalti yhtiöihin, kuluttajien tapaan toimia sekä sijoitusmaailmaan. Markkinoilla on nähty tänä keväänä jyrkkää kurssivaihtelua, ja monien yhtiöiden tulevaisuudennäkymät ovat epävarmalla pohjalla. Vastuullisen sijoittamisen puolestapuhujat ovat vankasti sillä kannalla, että vastuullisuus kannattaa taloudellisesti. Monet akateemiset sekä empiiriset tutkimukset tukevat tätä näkökulmaa, ja nyt myös skeptikoille tarjotaan karhumarkkinoilta tuoreita perusteluita.
Kevään haastava tilanne on jälleen todistanut, että huonoina aikoina vastuulliset sijoituskohteet kestävät verrattain paremmin. Tällä hetkellä tilanne näyttää siltä, että vastuullisten sijoituskohteiden kurssilaskut eivät ole olleet yhtä jyrkkiä kuin ns. perinteisillä kohteilla ja vastuullisuudesta on saatu lisäarvoa näihin verrattuna. Vertailuja ovat tehneet mm. S&P, MSCI, Bank of America ja Morgan Stanley. Vastaavaa todistusaineistoa tarjoavat myös OP:n vastuulliset teemarahastot, joiden performanssi on säilynyt verrattain hyvänä eikä markkinamyllerrys onnistunut sijoittajien kiinnostusta näitä kohtaan tukahduttamaan. Lisäksi esimerkiksi Green Bond -indeksit ovat kestäneet hieman perinteisiä bondi-indeksejä paremmin.
Kriisin aikana pintaan on noussut huolta kuitenkin siitä(kin), mitä vallitseva pandemia merkitsee yhtiöiden vastuullisuusohjelmille. Kun yritys kamppailee olemassaolon ja työpaikkojen säilyttämisen puolesta, asetettujen vastuullisuustavoitteiden saavuttaminen voi monilla jäädä tärkeysjärjestyksessä listan pohjalle. Toisaalta, jotkut yhtiöt kokevat vastuullisuusteemat entistäkin tärkeämpinä eivätkä näytä hidastamisen merkkejä kunnianhimon tasossaan. Jotkut yritykset ovat myös saaneet tilanteesta inspiraation vastuullisuustoimien aloittamiselle. Muutamina esimerkkeinä voidaan nostaa mm. seuraavia: henkilöstöpalveluja tarjoavat yhtiöt ovat osittain onnistuneet tarjoamaan uutta työtä lomautetuille ja työntekijöiden määrää on jopa voitu kasvattaa kriisin aikana (Adecco Finland), jotkut yhtiöt ovat muokanneet tuotantolinjojaan desinfiointiaineiden (Unilever) ja hengityskoneiden tuotantoon sopiviksi (Seat), osa tekstiilialan yhtiöistä on alkanut valmistamaan kasvomaskeja (Louis Vuitton, Dior) ja ruokatilauksista tuttu Wolt mahdollistaa sovelluksessaan niin ravintolalle kuin lähetille annettavan tipin, jolloin asiakas voi halutessaan jakaa lisätukea kyseisille toimijoille.
Toivottavaa ja suotavaa olisi, että ne yhtiöt, joilla vakavaraisuus ja kapasiteetti säilyvät kriisistä huolimatta hyvällä tasolla, jatkavat edistysaskeleiden ottamista kestävän tulevaisuuden puolesta. Viime vuosina ympäristöasiat ovat hallinneet estradia niin yhtiöiden kuin sijoittajien keskuudessa, mutta vaikuttaa vahvasti siltä, että sosiaalinen ja yhteiskunnallinen vastuu nousee merkittävyydessään vallitsevan pandemian myötä.
Koronakriisin jälkeistä maailmaa olisikin tärkeää lähteä elvyttämään vastuullisella ja kestävällä tavalla. Rahavirtojen ohjaaminen oikeanlaisiin hankkeisiin on tässä keskeisessä asemassa, ja tähän tarkoitukseen on tänä keväänä laskettu liikkeelle kestävän kehityksen (Sustainability Bonds, Sustainable Development Bonds) ja yhteiskunnallisten aspektien tukemiseen (Social Bonds) tähtääviä joukkovelkakirjalainoja. Summat muuttuvat jatkuvasti, mutta arviolta näitä ollaan laskettu liikkeeseen jo noin 30 miljardilla Yhdysvaltain dollarilla. Liikkeeseenlaskijoina ovat toimineet muun muassa Maailmanpankkiin kuuluva International Finance Corporation IFC, Euroopan investointipankki EIB ja Nordic Investment Bank NIB. Kyseisten joukkovelkakirjalainojen, tai bondien, avulla pyritään tukemaan erilaisia asioita kuten terveydenhuoltoa, palveluiden saatavuutta ja työpaikkoja.
Bondit soveltuvat erityisen hyvin muutoksen rahoittamiseen, sillä niissä rahat kanavoidaan ja käytetään etukäteen sovittuihin, esimerkiksi ympäristöä ja kestävää kehitystä tukeviin projekteihin. Tällaiset vastuullisuuspainotteiset bondit ovat samanlaisia kuin mitkä tahansa joukkovelkakirjalainat, erona vain se, että kerätyille varoille asetetaan kriteerit siitä, minkälaisiin hankkeisiin nämä voidaan käyttää. Tämä myös auttaa seuraamaan, minkälaisia vaikutuksia rahavirroilla saadaan aikaan. Tähän asti vihreät bondit (Green Bonds) ovat hallinneet markkinoita suhteessa muihin vastuullisuuspainotteisiin bondeihin. Tänä keväänä näyttää kuitenkin ensimmäistä kertaa siltä, että sosiaaliset ja kestävän kehityksen bondit nostavat merkittävästi osuuttaan ja tulevat markkina-arvolla mitattuna kenties päihittämään vihreät bondit. Koronapandemia on todella nostanut sosiaalisten aspektien tärkeyden sijoittajienkin keskuuteen. Tämä on hieno asia. Ympäristöön liittyviä aspekteja ei kuitenkaan sovi kriisin myötä unohtaa. Ympäristöön ja sosiaalisiin aspekteihin liittyvät asiat ovat naimisissa toistensa kanssa – ristiriitoja näiden välillä on, mutta mikäli toinen näistä voi huonosti, ei hyvin mene toisellakaan osapuolella.
Koronapandemian aiheuttama myllerrys on kapeasti raottanut esirippua sille, minkälaisia vastoinkäymisiä voimme odottaa lisääntyvästi kohtaavamme esimerkiksi ilmastonmuutoksen myötä, mikäli sen hillitsemisessä epäonnistutaan. Uskon, että pandemiasta selviydyttyämme vastuullisuusasioilla on entistä tukevampi sija niin sijoitusmaailmassa kuin yhtiöissäkin. Hetkellinen hapuilu kriisin myötä ei ole tarpeeksi vahvaa kaataakseen jo sijoitusmaailmassakin tärkeäksi muodostunutta palikkaa. Kriisi on kuitenkin avannut monen silmät vastuullisuusasioiden tärkeydelle ja kaikki mahdollisuudet on olemassa sille, että lähdemme rakentamaan kriisin jälkeistä maailmaa kestävämmälle pohjalle.
Lähteet:
Sustainable Funds Weather the First Quarter Better Than Conventional Funds
Toimii ESG-asiantuntijana OP Varainhoidossa ja keskittyy ympäristöön, sosiaalisiin ja hallintotapaan liittyviin kysymyksiin sijoitustoiminnassa.