Ulkopuolisten rahastojen valinnassa yhtenä tärkeänä osana analysoimme, miten hyvin rahastoa hallinnoiva varainhoitaja ottaa ympäristöön (E), sosiaaliseen vastuuseen (S) ja hyvään hallintotapaan (G) eli ns. ESG-asiat huomioon sijoitustoiminnassaan. Olemme asettaneet kaikille uusille ulkopuolisille varainhoitajille minimikriteerit, jotka heidän tulee täyttää (kuva 1). Minimikriteerien tiukkuus riippuu varainhoitajan strategiasta – esimerkiksi perinteisillä osake- ja korkorahastoilla on tiukemmat kriteerit kuin hedge-rahastoilla. Tämä johtuu muun muassa siitä, että hedge-rahastot ovat lähteneet huomattavasti hitaammin vastuulliseen sijoittamiseen mukaan kuin perinteiset rahastot. Hedge-rahastoilla erilaisten strategioiden kirjo on suuri ja joihinkin näistä ESG:n syvällinen sisällyttäminen on todella haastavaa.

Valinnan jälkeen seuraamme varainhoitajien suoriutumista ja kehitystä vuosittain. Selvitämme varainhoitajien käytäntöjä liittyen mm. ESG-asioiden huomioon ottamisen laajuuteen ja syvyyteen sijoitusprosessissa, omistajavaikuttamiseen (miten varainhoitaja esimerkiksi äänestää yhtiökokouksissa) sekä poissulkuihin. Mikäli alkuvalinnassa varainhoitaja ei täytä asettamiamme ESG-minimikriteereitä, emme myöskään tee sijoitusta kyseisen toimijan rahastoon.

Koska maailmalla riittää edelleen varainhoitajia, jotka eivät ole vielä syystä tai toisesta edes aloittaneet vastuullisuuden integrointia sijoitustoimintaan, koemme tärkeäksi jakaa tietoa ja vaikuttaa myös tällä saralla. Kannustamme varainhoitajia toimenpiteisiin, jotka parantavat heidän vastuullisen sijoittamisen toimintatapojaan ja olemme myös vaikuttamistyöllämme saaneet lukuisia hedge-rahastoja luomaan esimerkiksi vastuullisen sijoittamisen linjauksia toimintansa tueksi. Olemme saaneet useammalta varainhoitajalta palautetta, että olemme yksi vaativimmista toimijoista vastuullisen sijoittamisen saralla ja meiltä pyydetään kehitysideoita ja apua toimintatapojen kehittämiseksi.

Vastuullisen sijoittamisen kehityskaari on selvä vuosittaisen selvityksemme tuloksia katsottaessa. Esimerkiksi perinteisissä osake- ja korkorahastoissa kaikki varainhoitoyhtiöt täyttävät yllä mainitun minimitasomme ja moni aktiivisista varainhoitajistamme ylittää tason heittämällä. Tämä on selkeä parannus kahden vuoden takaiseen tilanteeseen nähden, kiitos muun muassa vaikuttamistyömme. Olemme myös harjaantuneita huomaamaan, missä määrin kuulemamme ja lukemalle on sanahelinää ja missä määrin toiminnan voidaan nähdä integroivan ESG:tä aidosti. Sanahelinän huomaa mm. vastausten epäloogisuudesta, joka nousee usein esiin, kun ei ole syvällistä ymmärrystä siitä, mitä vastuullinen sijoittaminen aidosti tarkoittaa ja miten sitä omassa organisaatiossa toteutetaan.

Vastuullisen sijoittamisen edistämiseksi asioista puhuminen ja vaikuttamistyö ovat avainasemassa. Vaikuttaminen ei siis liity yksinomaan yhtiöihin kohdistuviin dialogeihin vaan kyseessä on paljon laajempi tekeminen. On aina hienoa, kun onnistumme sitouttamaan uuden varainhoitotalon ottamaan vastuullisen sijoittamisen osaksi toimintaansa. Työstämme ulkopuolisten varainhoitajien kanssa on myös kirjoitettu esimerkiksi Tiina Landaun ja Hanna Silvolan Vastuullisuudesta ylituottoa sijoituksiin -kirjassa.

Lue myös:

Vastuullinen sijoittaminen OP:n rahastoilla‍

Rahastosijoittaja – muista nämä neljä vastuullisuuskysymystä‍

​