Trendejä ja ratkaisuja muovikeskustelun taustalla

Melkein kaikessa ihmisen tuottamassa materiaalissa on mukana muovia. Muovia käytetään paljon, ja tuotannon odotetaan edelleen kaksinkertaistuvan tulevien 20 vuoden aikana. Muovin ongelmia ovat mm. kertakäyttöisyys, luontoon päätyvän materian hajoaminen mikromuoviksi, sekä muovin tuotannon vaikutus ilmastonmuutokseen. Muovi valmistetaan edelleen pääasiassa öljyyn pohjautuvista raaka-aineista, vaikka vaihtoehtoisia raaka-aineita lisätään tuotantoon jatkuvasti.

Kiertotalous on keskeisessä asemassa pyrkiessämme ratkaisemaan muoveihin liittyviä haasteita. Kiertotaloudessa pyritään pitämään tuotteet ja materiaalit kierrossa mahdollisimman pitkään, maksimoiden samalla niihin sitoutuneen arvon. Liiketoiminnallisesta näkökulmasta kiertotalous luo rahanarvoisia etuja, kun esimerkiksi tuotantoa tehostetaan ja materiaaleja voidaan kerätä takaisin ja käyttää uudestaan.

Muuntautumiskykyiset yhtiöt, jotka innovoivat tällä(kin) saralla sekä kokonaisvaltaisesti suunnittelevat muoveihin pohjautuvia tuotteita ja käyttötarkoituksia uudelleen, ovat tulevaisuuden näkymien myötä erittäin mielenkiintoisia. Markkinoilla nimittäin näyttää vahvasti siltä, että perinteisten muovien kysyntä tulee vähenemään radikaalisti tulevaisuudessa. Kuluttajien tietoisuuden kasvaessa sekä sääntelyn tiukentuessa, myös yhtiöiden maineriskit ja liiketoiminnalliset riskit lisääntyvät, mikäli yhtiöt eivät ajoissa vaihda kurssia ja uudistu.

OP Varainhoito liittyi mukaan muovi- ja kiertotalousaloitteeseen

Vaikuttaminen sijoituskohteisiin eli aktiivinen omistajuus on OP:ssa oleellinen osa vastuullisen sijoittamisen keinovalikoimaa. Vuoden 2019 alussa liityimme mukaan kolmevuotiseen kansainvälisten sijoittajien yhteiseen muovi- ja kiertotalousaloitteeseen vaikuttaaksemme kasvavaan muoviongelmaan. Kannatimme myös vastikään esimerkiksi Starbucksin yhtiökokouksessa osakkeenomistajien ehdotusta, että yhtiö selvittää tarkemmin pakkausmateriaaleja ja niiden kierrätysmahdollisuuksia.

Muovi- ja kiertotalousaloitetta koordinoi Sustainalytics, jonka kanssa teemme yhteistyötä myös kansainvälisten normien seurannassa. Vaikuttamisen kohteeksi on valikoitunut parikymmentä yhtiötä auto-, elektroniikka- ja pakkaustoimialoilta. Valintakriteereinä on käytetty mm. yhtiöiden vaikutuksia muovijätteen syntyyn sekä muovikomponenttien ja -tuotteiden valmistusvolyymia. Vaikuttamisen tavoitteena on kannustaa yhtiöitä parantamaan muoveihin liittyviä kierrätysmahdollisuuksia, siirtämään strategista fokusta uudelleensuunnitteluun ja innovaatioihin sekä lisätä tuotteiden uudelleenkäyttömahdollisuuksia ja käyttöikää.

Vaikuttamistyötä teemme suorien dialogien kautta eli keskustelemme teemoista yhtiöiden kanssa. Yhtiöiden halukkuus keskusteluun vaihtelee, mutta pääosin tämänkaltaisille dialogeille ollaan avoimia ja jo edellisten vaikuttamisaloitteiden myötä olemme olleet mukana todistamassa hyviä edistymistarinoita eri teemojen osalta. Vaikuttamista ja yhtiöiden edistymistä seurataan jatkuvasti etukäteen määritettyjen mittareiden avulla.

Aiempien Sustainalyticsin kanssa toteutettujen yhteistyöteemojen välillä olemme huomanneet myös yhtäläisyyksiä. Vesivaikuttamisen myötä tuli esimerkiksi ilmi, että vesiriskiään tarkastelevat yhtiöt ovat myös huomioineet mahdollisen osallisuutensa meriin päätyvien muovien ja muovin kappaleiden osalta. Mikromuovien ongelmallisuuteen on herännyt esimerkiksi tekstiilialan toimijoita, jotka nyt miettivät tätäkin aspektia osana vesijohtamistyötään. Toivomme näkevämme vastaavia tapauksia tulevissakin dialogeissamme, jo olemassa olevien sekä uusien ratkaisujen skaalaamista, sekä huomattavasti vähemmän muovista koituvia negatiivisia ulkoisvaikutuksia.

​