Maailman osakemarkkinoiden helmikuinen turbulenssi on nostanut esille kysymyksiä kehittyvien maiden taloudellisesta tilanteesta. Kestävätkö nämä taloudet korkotason nousun Yhdysvalloissa? Mitä tapahtuu maiden velanmaksukyvylle ja luottoluokitukselle, jos korkojen nousun lisäksi US dollari vahvistuu? Mitä tapahtuu kehittyvien maiden vaihtotaseille, jos Trumpin terästulleista saakin alun uusi laaja kauppasota ja Yhdysvallat vetäytyy NAFTA sopimuksesta kokonaan?

Hyviä aiheellisia kysymyksiä kaikki. Mieleen tulee vuoden 2015 elokuu, milloin ilmassa alkoi olla samanlaisia pelkoja. Kiina oli juuri devalvoinut valuuttansa ja maailmantaloutta uhkasi Kiinan kasvun hidastumisesta johtuva lama. Luottoriskipreemiot kasvoivat muutamassa kuukaudessa jopa 200bp verran. Pääomat alkoivat paeta kehittyvistä maista. Toistuuko kaikki tämä uudestaan?

Sanonta ‘This time is different!’ kuuluu sarjaan ‘Kuuluisat viimeiset sanat’, mutta tässä tapauksessa löytyy sen käytölle hyviä perusteluja. Talouskasvu on laajalti vakaalla pohjalla. Verrattuna länsimaihin, kehittyvien maiden kasvulukemat ovat keskimäärin parempia, erityisesti Aasiassa. Pitkässä juoksussa pääomilla on tapana siirtyä korkeamman kasvun alueille.

Tuontitulleillakaan ei nykyään ole yhtä merkittävää vaikutusta kehittyville maille kuin aikaisemmin. Kyseessä eivät enää ole muutamia hyödykkeitä yksittäisiin länsimaihin vievät maat, vain monipuolisesti ja maailmanlaajuisesti kauppaa käyvät valtiot. Yli 40% näiden maiden kaupasta on keskinäistä. Kasvava keskiluokka ja kulutuskysynnän kasvu on tehnyt kehittyvien maiden talouksista entisestä vakaampia, eikä riippuvaisuus länsimaista tai Kiinasta ole isompien EM maiden osalta merkittävä riski.

Riskit kehittyvien maiden osalta ovat täällä kertaa täysin muualla. Ja ne ovat kerääntyneet Latinalaisen Amerikan ylle. Vuosi 2018 on poikkeuksellinen, sillä viidessä isossa maassa pidetään presidenttivaalit: Brasiliassa, Meksikossa, Argentiinassa, Kolumbiassa ja Venezuelassa. On harvinaista, että vaalitulosta niissä on tällä kertaa erittäin vaikea ennustaa ja sen lisäksi vaalituloksella on poikkeuksellisen iso merkitys maiden taloudelle ja velkaantumiselle.

Dilma Rousseffin presidenttikauden huolimattoman talouspolitiikan aikana Brasilia ylivelkaantui ja maan luottoluokitus tippui roskaluokkaan. Virkasyytteen saaneen Rouseffin poistuttua tilalle noussut presidentti Temer on uudistusmielinen, hänen lyhyen kautensa aikana on Brasilian velan kasvu hidastunut. Jotta maan talous ei vajoaisi takaisin taantumaan, tarvitaan seuraavalta presidentiltä kykyä ja tahtoa jatkaa uudistuksia. Ikävä kyllä, mutta vaaligalluppeja johtavat uudistuksia vastustavat vasemmistolainen Lula ja oikeistopopulisti Bolsonaro. Tilannetta monimutkaistaa tosiasia, että entinen presidentti Lula mitä todennäköisemmin tuomitaan korruptiosyytteistä vankilaan, eikä hän pysty olemaan ehdolla. Riskit finanssimarkkinoille epäsuotuisaan vaalitulokseen ovat merkittäviä.

Melkein yhtä vaikea on ennustaa Meksikon vaalitulosta. Galluppeja johtava López Obrador on kokenut vasemmistolainen poliitikko, mutta populismi on hänenkin vaalikampanjassaan keskeisellä sijalla. Usein häntä vertaillaan presidentti Trumpiin. Mitä todennäköisemmin jatkuvat NAFTA neuvottelut vielä vaalien jälkeen, mutta uudella presidentillä ei välttämättä ole samanlaista tahtoa päästä sopimukseen kuin maan nykyisellä presidentillä Peña Nietolla. Jos NAFTA-neuvottelut kariutuvat, tuloksena on mitä todennäköisemmin Meksikon riskipreemioiden merkittävä nousu, mahdollisesti taantuma. Rahoitusmarkkinoita hermostuttaa myös valtion omistaman Pemexin kohtalo: haluako uusi presidentti käyttää öljy-yhtiön tasetta valtiobudjetin tasapainottamisessa?

Tarina jatkuu Argentiinassa, Kolumbiassa ja värikkäästi myös Venezuelassa. Vuoden päästä Latinalainen Amerikka voi olla monella tavalla erilainen. Yksittäisissä skenaarioissa uudistukset jatkuvat ja talouskasvu pysyy suotuisana. Lukuisissa muissa tapauksissa näin ei välttämättä tapahdu.

Sijoitusstrategiassamme olemme kokonaisuudessa ylipainossa kehittyvien maiden lainoissa, missä tuotto-odotukset ovat houkuttelevimpia verrattuna länsimaiden valtio- ja yrityslainoihin. Kehittyvien maiden sisällä suosimme valtiolainoja niiden paremman tuotto/riski-suhteen ansiosta. Tämän vuoden tuotto-odotus määräytyy pitkälti Yhdysvaltojen korkotason kehityksen perusteella. Perus-skenaarioissa odotamme rahastojen tuottavaan noin 3% länsimaiden valtiolainarahastoja enemmän.

Kirjoittaja Rego Ostonen toimii salkunhoitajana OP EMD HC Sovereign ja OP EMD HC Corporate IG rahastoissa.

​