Kuvittele tilanne: tiimi toimii hyvin ja sen jäsenet viihtyvät töissä, mutta kaikkia asioita ei saada tehtyä vaatimusten tulviessa yli äyräiden. Tiimi tiedostaa, että jotain pitää muuttaa, mutta kiireen keskellä se päätyy silti tekemään asiat niin kuin ennen. Tavoitteet ovat epärealistisia, koska mitään ei muuteta. Jotta tiimin autonomiaa voi vahvistaa, on pysähdyttävä miettimään, mikä ongelma oikeastaan on, ja miten se ratkaistaan. Ratkaisu saattaa vaatia joskus muutoksia, jotka eivät tunnu niin houkuttelevilta. Kuulostaako tutulta?
Tiimin tutustumisen ja yhteensulautumisen seurauksena sen suoritus paranee ajan myötä. Sisäisen luottamuksen kasvaessa myös toimintakyky kasvaa. Muutos työryhmästä näennäistiimin kautta oikeaksi tiimiksi, jolla on yhteiset tavoitteet, tapahtuu joillakin tiimeillä nopeammin kuin toisilla.
Viimeinen askel, joka tiimin pitää ottaa, on se vaikein. Silloin on myönnettävä, että tavoitteiden saavuttamiseksi tiimin jäsenet tarvitsevat toisiaan. Vasta sen jälkeen tiimin suorituskyky on tasolla, joka vastaa huippujoukkueen toimintaa. Vanhojen tiimien hajottaminen ja uusien luominen rikkovat tämän kasvun. Tiimin pysyvämpi perustehtävä loisi paremmat valmiudet tuleviin haasteisiin.
Miten tiimi pääsee pois mukavuusalueelta?
Huippujoukkueessa on käyty läpi ylä- ja alamäet. Ongelmien tullessa esiin mitataan kyky korjata havaittu ongelma. Tähän voi valmistautua viemällä tiimin jäsenet pois mukavuusalueeltaan. Mitä tarkoitan sillä?
Työtilanteessa, jossa on paljon asioita hoidettavana, tulee hetkiä, jolloin on vain helpompi hyväksyä tilanne kuin korjata se. Noiden asioiden keskusteleminen ja ratkaisun löytäminen vievät energiaa. Jotta asioiden läpikäynti olisi mahdollista, niin tiimin ja sen yksilöiden mukavuusalue tulee rikkoa.
Eräs keino perustuu luottamuksen rakentamiseen yksilöiden välillä. Tällaisessa kanssakäymisessä, joka yleensä ottaa aikaa kuukausia, voi paljastaa sisimmästään toiselle ihmiselle tunnesiteen mahdollistavia asioita. Tuon tunnesiteen syntyminen on myös tie vaikeiden asioiden läpikäyntiin työelämässä.
Toinen tapa rikkoa mukavuusalue on roolipohjainen. Siinä joku tiimin jäsen ottaa roolin, jossa hän haastaa tiimiä tuomalla ongelmia esille ja puhumalla niistä. Kysymällä avoimia kysymyksiä ja kohdistamalla ne tarvittaessa asiasta tietäviin, mutta ehkä hiljaisempiin henkilöihin, saadaan muureja murrettua. Avoimuudesta seuraa muutos, joka tiimin tulee kohdata. Tärkeää on pitäytyä asiassa henkilöitymättä keneenkään.
Kolmas on ajankäytön priorisointi. Kiireellisen asian sovittelun yhteydessä kuulee usein sanat ’minulla ei ole nyt aikaa’ tai että ’varaa kalenterista, se on ajan tasalla’. Oman kalenterin taakse on helppo mennä, kun kukaan muu ei tiedä sen oikeaa laitaa. Luultavasti siellä on paljon turhia yhden asian juttuja, jotka voisi hoitaa muutenkin. Tämän mukavuusalueen rikkominen täytyy tehdä priorisoimalla yhdessä sopiva aika.
Mitä tästä seuraa?
Mukavuusalueen rajojen rikkominen tuntuu aluksi pahalta. Tiimi pelkää, että tämä rikkoo luottamuksen tiimin sisällä. Itse asiassa, tilanne on päinvastainen. Kun asiat on keskusteltu ja ratkaisu löydetty, tämä kaikki tulee sulkana tiimin hattuun lisäten itseluottamusta. Onnistuminen ohjaa vastuunottoa ja itseohjautuvuus lisääntyy. Tämän jälkeen vastaavanlaiset tilanteet on hoidettavissa nopeammin ja tehokkaammin, jonka ansiosta asioita saadaan valmiiksi.
Yhteenveto
Huippujoukkueen, joka tähtää kovaan suorituskykyyn, on käytävä läpi laaja tunneskaala päästäkseen eteenpäin. Tietä suorituskyvyn parantamiseen voidaan nopeuttaa mukavuusalueen rajojen rikkomisella.
Tiimien koulutuksen kautta reitti nopeutuu, ja se mahdollistaa myös työntekijän sitoutumisen työnantajaa kohtaan syvällisen oppimisen kautta. Reitillä ei ole loppupistettä, koska oppimisen täytyy olla jokapäiväistä.
Lue myös:
Kirjoittaja Ismo Kokko on työskennellyt useissa palvelu- ja laiteprojekteissa Suomessa ja viimeksi USA:ssa Magic Leapilla, Microsoftilla XBOXissa ja Surfacessa sekä Nokialla. Vapaa-aikaansa hän viettää liikunnan parissa seuraten palloilulajeja.