Psykologinen turvallisuus on ollut jo jonkin aikaa organisaatiokonsulttien ja -psykologien huulilla, eikä ihme. Tutkimuksien mukaan psykologinen turvallisuus on yksi tärkeimmistä parhaiten suoriutuvia tiimejä yhdistävistä tekijöistä (lähde esim. Psychological safety: A systematic review of the literature - ScienceDirect‍). Psykologisesti turvallisen tiimin jäsenet kokevat voivansa esittää ideoitaan ja mielipiteitään ilman, että on vaarana joutua naurunalaiseksi tai jopa hyökkäyksen kohteeksi. Ilman psykologista turvallisuutta ideoita ja potentiaalia jää siis todennäköisesti hyödyntämättä, eikä vuorovaikutus toimi tai viestit kulje.

Miksi kaikki tiimit eivät sitten ole psykologisesti turvallisia? Jakaessamme ideoitamme tai kysyessämme meitä askarruttavia kysymyksiä, asetumme samalla alttiiksi erilaisille reaktioille ja arvostelulle. Kuinka moni on joskus jännittänyt tekemänsä virheen myöntämistä tai kysymyksen esittämistä, olettaessaan, että vastauksen pitäisi olla jo selvä? Ainakin oma käteni nousee tässä kohtaa.

Psykologinen turvallisuus ei synny tiimiin julistamalla, vaan kehittyy tekojen ja sanojen kautta ajan kanssa. Esihenkilön roolia psykologisen turvallisuuden luomisessa ja vaalimisessa ei voi väheksyä. Uskon kuitenkin, että jokainen tiimiläinen vaikuttaa omalta osaltaan ilmapiiriin ja turvallisuuden tunteeseen tiimissä. Itseohjautuvissa tiimeissä tämä vaikutus korostuu. Alla kolme omaa vinkkiäni, jotka olen itse kokenut hyödyllisiksi ja rohkaiseviksi.

1. Osallista kaikki keskusteluun ja kuuntele:

Olemme kaikki erilaisia, eikä kenenkään pitäisi joutua jättämään persoonaansa työpaikan parkkipaikalle (tai Teams-kokouksen odotustilaan, näin etätöitä tehdessä). Erilaiset näkökulmat, kokemukset ja osaamisalueet rikastavat oleellisesti keskustelua - mutta vain, jos ne tuodaan ilmi ja niitä kuunnellaan. Kysy siis rohkeasti myös hiljaisemman kollegan mielipidettä ja osallista kaikki käymäänne keskusteluun. Kuunteleminen on vähintään yhtä tärkeää kuin kysyminen, malta siis aidosti kuunnella toisen vastaus.

2. Tunnusta onnistumiset:

Kollegan suoriutuessa hyvin, muista tunnustaa hänen onnistumisensa. Positiivinen palaute, ja siitä saatu onnistumisen kokemus, motivoi ja kannustaa. Kehua ei tarvitse yhtenään, mutta kynnys positiiviselle palautteelle kannattaa pitää matalana. Myös esimerkiksi Teamsissa olevat reaktiot, kuten peukut ja sydämet, ovat helppoja tapoja tukea toista silloinkin, kun sanoja on vaikea löytää tai esittää tietyssä hetkessä. Toki myös korjaavaa palautetta saa ja kannattaa antaa. Olennaista on, että se on positiivisella otteella annettua ja aidosti rakentavaa.

3. Avoimuus ja esimerkin näyttäminen:

Psykologisen turvallisuuden syntymistä tiimissä voi edesauttaa myös näyttämällä esimerkkiä. Pystyisitkö esimerkiksi itse kysymään vielä rohkeammin, jos et ymmärrä tai tiedä jotain asiaa? Tai esittämään positiivisessa hengessä oman mielipiteesi silloinkin, kun olet eri mieltä? Tämä osaltaan normalisoi kysymyksien esittämistä ja dialogia tiimissä, joka taas ajan kanssa vahvistaa turvallisuuden tunnetta tiimissä.

Meistä jokainen osallistuu psykologisen turvallisuuden luomiseen tiimissä. Olethan mukana osaltasi vahvistamassa sitä? Turvallista työilmapiiriä itse kullekin!