Sisämarkkinoiden tehostaminen on seuraavan komission ykköstehtävä

500 miljoonan ihmisen sisämarkkinoita tulee kehittää maltillisella, mutta samaan aikaan tehokkaalla sääntelyllä, kirjoittaa Keskuskauppakamarin toimitusjohtajana Juho Romakkaniemi.

Teksti Chydeniuksen vieraskynä
Julkaistu 15.5.2019

Suomalaiset yritykset suhtautuvat myönteisesti EU:n kehittämiseen ja syystä. EU:n ansiosta Suomella on myös globaalissa katsannossa kokoaan enemmän vaikutusvaltaa. Euroopan Unionin merkitys on ollut tärkeä niin rauhan kuin taloudellisen hyvinvoinnin näkökulmista. Molemmat ovat vaatineet valtioilta yhteisiä ponnisteluja ja tahtoa. Suomelle EU-jäsenyys on merkinnyt pääsyä 500 miljoonan ihmisen sisämarkkinoille ja talous- ja rahaliittoon, joissa yritykset ovat voineet hyötyä valuuttariskien pienenemisestä ja alhaisesta korkotasosta.

Suomen EU-jäsenyyden hyödyt tulevat myös hyvin näkyviin, kun katsomme miten Britannialle käy, jos Brexit toteutuu. Tätä kirjoittaessa tilanne on vielä epäselvä. Joutuminen ulos EU:n sisämarkkinoilta ja kauppasopimusten neuvotteleminen uudestaan olisivat myrkkyä maan elinkeinoelämälle ja taloudelle. On vaikea kuvitella, että britit saisivat neuvoteltua nykyisenkaltaisia kauppasopimuksia ilman EU:n vääntövoimaa.

EU:lla ja Suomella on kauppasopimus noin 70 maan kanssa, mukaan lukien Kanada, Etelä-Korea ja Sveitsi. Viimeksi helmikuussa tuli voimaan EU:n ja Japanin välinen kauppasopimus, jonka seurauksena syntynyt 600 miljoonan asukkaan kauppa-alue kattaa lähes 40 prosenttia kaikesta maailmankaupasta. Positiivisten talous- ja työllisyysvaikutusten lisäksi sopimus on tervetullut signaali sääntöperusteisen vapaakaupan edistämisen puolesta.

Sisämarkkinoiden toiminnan tehostaminen on Suomen ja koko Euroopan kauppakamarien ykkösprioriteetti tulevan Euroopan komission agendalla. Kasvua ja työpaikkoja syntyy, jos sisämarkkinat aidosti toimivat ja tulevakin komissio jatkaa tuloksellista kauppapolitiikkaa uusien markkinoiden avaamiseksi Euroopan ulkopuolisilla kasvumarkkinoilla.

Mitä siis pitäisi tehdä? Ensinnäkin, sisämarkkinoita tulee kehittää maltillisella, mutta tehokkaalla sääntelyllä. Kansalliset sääntelylisät on kitkettävä. Digitaalisten palveluiden yleistyminen haastaa perinteistä sääntelyä. EU-toimilla voidaan toki edistää digitaalisten sisämarkkinoiden toimivuutta. Tavoitteena on syytä olla yhdenmukainen, kansainvälinen sääntely tasavertaisten kilpailuedellytysten turvaamiseksi.

Toiseksi: uusia markkinoita on avattava pragmaattisella ja tuloksellisella kauppapolitiikalla, joka tukee yhteisten arvojen toteutumista sortumatta perusteettomaan idealismiin. Uuden komission on otettava agendalleen kauppaneuvottelut Australian, Uuden-Seelannin ja Mercosur-maiden kanssa. Protektionismin synkkä varjo leijuu maailmankaupan yllä ja siksi EU:n täytyy jatkossakin toimia aktiivisesti sääntöperusteisen vapaakaupan puolesta.

EU on tehokas, kun sen jäsenmaiden kesken syntyy yhteisymmärrys ja siitä seuraa toimien yhdenmukainen toteuttaminen. Jos yhteisiä päätöksiä ei panna toimeen, ei ole edellytyksiä integraation syventämiselle. Kansalaisten hyväksyntä integraatiolle on varmistettava. Luottamus EU:hun vaatii uskottavaa kansallista EU-politiikkaa, ei Euroopan parlamentin tai komission toimivallan lisäämistä tai EU:n viestinnän vahvistamista.

Sisämarkkinat ja kauppapolitiikka ovat Suomelle jättimäinen taloudellisen hyvinvoinnin tuoja ja siksi niiden tuomaan lisäarvoon olisi syytä kiinnittää enemmän huomiota. Toivon todella, että näiden asioiden painoarvo näkyy myös kevään vaalikeskusteluissa.

Juho Romakkaniemi aloitti Keskuskauppakamarin toimitusjohtajana maaliskuussa 2018. Hän on EU-osaaja, jolla on vankka kokemus politiikan taustatehtävistä niin Brysselistä kuin Suomesta. Keskuskauppakamariin Romakkaniemi siirtyi EU-komission varapuheenjohtajan Jyrki Kataisen kabinettipäällikön tehtävästä. Koulutukseltaan hän on filosofian maisteri Tampereen yliopistosta.