Saarijärveläinen Roosa-Mari Puttonen halusi pihalleen jotain muuta kuin perusterassin. Hän kaipasi tilaa, jossa voi elää ja viipyä.

– Suomessa on monesti hyvin pieniä terasseja. Halusin, että tila on oikeasti iso. Rakastan suunnitella ja tehdä asiat kerralla kunnolla. Tykkään ajatella isosti.

Nyt Puttosen kodin yhteydessä on lähes sadan neliön terassi, joka kiertää taloa ja hyödyntää rinnetontin korkeuserot.

Lasitettu terassi toimii ruokailu- ja oleskelutilana, ja sieltä avautuu näkymä joelle. Avoin terassi jatkuu kahdessa tasossa pihalle.

Roosa-Mari Puttonen istuu terassillaan keinutuolissa ja pitelee käsissään kirjaa. Terassilasituksen takana näkyy metsikköä.
Roosa-Mari Puttonen teki valtaosan terassiin liittyvistä töistä itse miehensä kanssa.

Lasitettu osa oli Puttosen toive alusta asti. Kokemus muiden kodeista vakuutti.

– Varsinkin keväällä tämä tila on aivan erinomainen. Kun ulkona on vielä kylmä mutta aurinko paistaa, terassilla tarkenee jo hyvin.

Rinnetontti vaikutti ratkaisevasti vuotta avoterassin syntyyn, joka rakennettiin vuotta myöhemmin. Alun perin rinteessä kasvoi nurmikko, mutta siitä luovuttiin.

– Nurmikon leikkaaminen oli vaivalloista, joten päätimme tehdä koko rinteestä terassia.

Lasikaiteilla avoin näkymä

Puttonen suunnitteli terassin itse. Hän mietti sen paikkaa ja muotoa tarkasti suhteessa taloon ja tonttiin. Rinne ja jokinäkymä haluttiin hyödyntää, ja kokonaisuus suunniteltiin osaksi talon ilmettä.

Puttonen rakensi terassin miehensä kanssa. He toteuttivat perustukset osin kierrepaaluilla ja osin valamalla. Myöhemmin he täydensivät kokonaisuutta paikalleen muuratuilla istutuslaatikoilla, jotka rajaavat tilaa ja pehmentävät korkeuseroja.

Näkymä terassin istuskelualueelle, jossa on ruukuissa vaaleanpunaisia kukkia.
Kukat ja kasvit tekevät terassista elävän.

Materiaalivalinnoissa ratkaisevia seikkoja olivat ulkonäkö ja toimivuus. Puttonen halusi terassille taloon sopivan vaalean ilmeen ja avoimet näkymät, joten kaiteiden materiaaliksi valittiin lasi.

Pintamateriaaleista luontevimmalta tuntui puu.

– Komposiitti kävi kyllä mielessä, mutta kuulimme siitä aika ristiriitaisia tarinoita, joten päädyimme lopulta puuhun.

Säästöjä itse rakentamalla

Terassin kokonaiskustannuksia Puttonen ei ole laskenut tarkasti, sillä se valmistui vaiheittain. Lasitettu osa tehtiin talon laajennuksen yhteydessä, avoterassi rakennettiin myöhemmin ja istutuslaatikot sen jälkeen. Joitakin summia on silti helppo eritellä.

Lasitukset maksoivat noin 6 200 euroa ja myöhemmin lisätyt lasikaiteet parituhatta euroa. Noin sadan neliön terassilaudoitukseen kului arviolta 2 500 euroa.

Kuvassa näkyy terassin lasikaide, jonka takana on istuskelualue sekä sen yläpuolella terassin lasitettu osa.
Terassin lasitus pidentää sen käyttöikää kesän ulkopuolelle. 

– Kyllähän tähän on rahaa mennyt, mutta kokonaisuus on vastannut odotuksia. Terassi toimii erittäin hyvin.

Kustannuksia piti kurissa se, että Puttoset rakensivat terassin kokonaan itse ja asensivat lasituksenkin omin voimin. Käytön myötä kertyneen kokemuksen pohjalta terassia kehitettiin entistä toimivammaksi.

Nämä asiat rakentaminen opetti

Terassi on nykyisin tärkeä osa perheen arkea. Lasitettu tila pidentää ulkokautta varhaiskeväästä pitkälle syksyyn, ja kesällä koko terassi on aktiivisessa käytössä.

Puutarha ja kasvit ovat Puttoselle tärkeä osa pihaa. Leikkokukat hän kasvattaa itse. Istutuslaatikoihin on tulossa vielä lisää istutuksia.

Kasvit pehmentävät rakennettua kokonaisuutta ja sitovat terassin osaksi pihaa.

Roosa-Mari Puttonen istuu terassilla keinutuolissa ja hymyilee.
Puttonen on tyytyväinen terassiinsa, josta on tullut tärkeä osa taloa.

Terassi ei vaadi kovin paljon hoitoa, mutta pari seikkaa on silti muistettava. Puu pitää käsitellä ajoissa, ja suuret lasipinnat tarkoittavat myös runsasta pesemistä.

Puttosen mukaan terassia ei ole ollut tarpeen muuttaa, mutta yksi käytännön ratkaisu olisi kannattanut tehdä heti alussa.

– Ensin ajattelin, ettei makuuhuoneesta tarvita ovea terassille. Myöhemmin ymmärsimme, että halusimme sellaisen, ja ovi jouduttiin tekemään jälkikäteen.

Terassimateriaalit vertailussa

Raha ratkaisee usein terassimateriaalia valitessa, mutta pelkkää neliöhintaa ei kannata tuijottaa. Järkevämpää on arvioida, mitä materiaali maksaa kymmenen vuoden aikana.

Painekyllästetty puu

  • Tämä on edullisin vaihtoehto. Terassilauta maksaa 20 eurosta ylöspäin neliöltä, ja vaikka pintaa täytyy huoltaa öljyämällä noin joka toinen vuosi, pysyvät kustannukset maltillisina.
  • Yhden käsittelyn hinnaksi tulee keskimäärin 2–3 euroa neliöltä, joten kymmenessä vuodessa kokonaiskustannus asettuu 30–35 euroon neliöltä.
  • Hyvin rakennettu puuterassi kestää helposti parikymmentä vuotta, mutta ilman huoltoa pinta voi halkeilla ja tikkuuntua.
Roosa-Mari Puttonen seisoo terassillaan ja katselee ulos pidellen kaiteesta kiinni.
Roosa-Mari Puttonen valitsi terassin materiaaliksi painekyllästetyn puun.

Männyn sydänpuu

  • Männyn sydänpuu on noussut terassimateriaaleissa suosituksi vaihtoehdoksi lehtikuusen heikentyneen saatavuuden vuoksi. Sydänpuu kestää luonnostaan kosteutta eikä vaadi välttämättä käsittelyä, mutta se myös maksaa enemmän, noin 30–50 euroa neliöltä.
  • Pinnan voi halutessaan öljytä, jolloin sävy pysyy tasaisempana. Käsittely maksaa 2–3 euroa neliöltä, ja jos se tehdään esimerkiksi joka toinen vuosi, kymmenen vuoden aikana kustannusta kertyy noin 10–15 euroa neliöltä.
  • Kokonaiskustannus asettuu tällöin 40–65 euroon per neliö. Ilman käsittelyä puu harmaantuu ajan myötä, ja alkuvaiheessa pinta voi tummua epätasaisesti.

Komposiitti

  • Komposiitti valitaan usein huolettomuutensa vuoksi. Se maksaa 60–75 euroa neliöltä, mutta ei vaadi öljyämistä.
  • Pinta kannattaa puhdistaa säännöllisesti, ja lika tai rasva on hyvä poistaa mahdollisimman pian, jotta ne eivät pinty. Kustannukset muodostuvat kuitenkin lähinnä pesusta, eivätkä ne ole merkittäviä verrattuna puun huoltokäsittelyyn.
  • Materiaali elää lämpötilan mukaan pituussuunnassa, mikä voi näkyä rakoina etenkin suurilla terasseilla. Siksi se sopii parhaiten pienemmille terasseille.
  • Varhaisista laatuongelmista johtuvat ristiriitaiset kokemukset aiheuttavat yhä keskustelua, vaikka komposiittimateriaalit ovat kehittyneet.
Roosa-Mari Puttonen tekee ristikkoa, kuva on otettu lasituksen läpi, ja lasiin muodostuu heijastuksia. Etualalla on ruukkukasveja.
Materiaalin valinta vaikuttaa merkittävästi terassin kokonaiskustannuksiin.

Kivi

  • Kiveä ei käytetä runkorakenteisen terassin pintana. Maanvaraisissa toteutuksissa betonilaatat ja luonnonkivi ovat lähes huoltovapaita ja pitkäikäisiä.
  • Luonnonkivi maksaa yleensä 50–100 euroa neliöltä, mutta käytössä kustannuksia kertyy vähän.

Kun tarkastellaan kymmenen vuoden kokonaiskustannuksia, painekyllästetty terassilauta on edelleen edullisin vaihtoehto, vaikka huolto huomioidaan.

Komposiitti maksaa alussa enemmän mutta säästää huollolta. Kivi puolestaan on usein investointina suurin mutta käytössä lähes huoltovapaa.

Varaudu myös näihin kuluihin

Terassin hinta ei muodostu pelkästä pintamateriaalista. Tyypillisiä lisäkuluja ovat:

  • Perustukset: 30–80 e/m²
  • Runko 40–100 e/m²
  • Kiinnikkeet: puulla edulliset (noin 2–5 e/m²), komposiitilla selvästi kalliimmat piilokiinnikkeet (noin 5–15 e/m²)
  • Kaiteet: 150–400 e/juoksumetri materiaalista riippuen
  • Valaistus: 200–1 000 e

Valmis terassi maksaa usein kaksi tai kolme kertaa enemmän kuin pelkkä pintamateriaali. Edullisin ratkaisu löytyy kokonaisuutta katsomalla.

Lähteet: Asiantuntijana K-Raudan tuotepäällikkö Jari Tyynismaa sekä rakennusalan kustannusarviot.