Sisustusunelma teki Oonasta mestarisäästäjän

Ennen melko huoletonta, keskiluokkaista elämää viettänyt raumalainen Oona Salminen, 28, havahtui viime vuonna siihen, että perheen talous jäi tilipäivänä yhä useammin miinukselle. Lähihoitajana aiemmin työskennellyt Salminen oli kotihoidontuella, ja korona oli kurittanut pahasti yrittäjäpuolison kaupankäyntiä. Vaatealan yritys ei menestynyt, kun kaikenlaiset tapahtumat olivat pannassa eivätkä ihmiset ostaneet juhlavaatteita. Puoliso ei voinut maksaa itselleen juurikaan palkkaa, ja viisihenkinen perhe oli pudonnut pienituloiseksi.

– Samalla, kun rahatilanteemme oli huonompi kuin koskaan, teimme elämämme suurimpia hankintoja. Ostimme esimerkiksi omakotitalon. Ihmettelen, miten saimme kaiken maksettua, Salminen kertaa vuodentakaisia tuntemuksiaan.

Salminen tiesi, että perheen rahankäyttö pitäisi ottaa kunnon syyniin, mutta aloittaminen oli vaikeaa. Tuntui helpommalta olla tietämättä, kuinka pahaksi tilanne oli äitynyt.

– Ostin viime syksynä budjettikalenterin, mutta en heti uskaltanut ottaa härkää sarvista.

Kuin tilauksesta tuli vesivahinko, ja siihen liittyvä sisustusunelma sai Salmisen tarttumaan toimeen – ja siihen budjetointikirjaan.

– Tyhjensin joulukuussa pakastinta ja huomasin sitä siirtäessä valumaa sen alla. Lähdin purkamaan seinää ja huomasin, että jääkaapista oli valunut nestettä rakenteisiin.

Vesivahingon myötä talon parkettilattia oli pakko uusia. Talous oli saatava kuntoon, jotta parketin tilalle voitaisiin asentaa Salmisen haaveilema vinyylilankkulattia, joka kestäisi paremmin kolmen lapsen perheen arkea.

– Toivoin, ettei jatkossa tarvitse pelätä, että parketti paukahtaa, kun vesimukit kaatuilevat. Vinyylilankkulattiassa eivät näy elämän jäljet, se kestää aikaa ja kulutusta.

Vakuutus korvasi suurimman osan remontista, mutta sen edetessä selvisi, että vanhan omakotitalon vanhaa lattiaa piti tasoittaa, mikä aiheutti 1400 euron lisäkulut. Lattia oli jo hankittu, joten siitä ei voinut enää pihistää. Oli pantava tuumasta toimeen ja säästettävä tarvittavat rahat.

– Rahaa oli kääräistävä omasta kukkarosta pakon edessä. Aloitin budjetoinnin ennen joulua ja parissa kuukaudessa lattiaraha oli jo säästetty.

Kolme tärkeää säästökohdetta

Salminen kirjasi budjettikalenteriin kaikki perheen tulot, menot ja budjetit. Kirjasta löytyi myös hyviä ohjeita. Alussa hän huomasi perheen taloudessa samat rahareiät kuin monet muutkin säästämisen aloittavat. Salminen kertoo olevansa suorastaan järkyttynyt siitä, mitä perheen rahatilanteen tarkempi tarkastelu toi eteen. Rahat eivät huvenneetkaan sinne, minne hän aluksi luuli.

– Selvitin verkkopankista, mihin rahaa kuluu ja huomasin, että maksamme joistakin palveluista jopa tietämättämme useita kymppejä kuussa‍. Peruutin kaikki suoratoistopalvelut ja rahaa alkoi jäädä säästöön, Oona Salminen kertoo.

Vielä enemmän turhaa kulutusta Salminen huomasi perheen ruokaostoksissa. Ennen säästämisen aloittamista hän ei osannut arvioida, kuinka paljon perheen ruokakauppakulut olivat kuukaudessa.

– Verkkopankista laskin‍, että olimme käyneet kuukauden aikana ruokakaupassa 22 kertaa. Ostimme aina ruokaa yhdeksi päiväksi ja käväisimme välillä hakemassa maitoa tai kissanruokaa. Samalla mukaan tarttui aina jotakin muutakin. Rahamme kuluivat laskuihin ja loput menivät mahaan, Salminen summaa.

Salminen ryhtyi tekemään ruokalistan kuukaudeksi kerrallaan ja kaupassa alettiin käydä kerran viikossa. Välissä saatettiin kipaista kaupasta hakemassa puuttuva maitopurkki, mutta mitään ylimääräistä ei silloin ostettu. Ruokakulut saatiin tiivistettyä noin 120 euroon viikossa, ja säästöä entiseen kertyi selvästi.

 Säästämisen aloittaminen on ollut opettavaista. Pelkäsin ensin, onko tämä pelkkää makaronin syömistä.

Kilpailuttaminen kannattaa

Kolmas tärkeä säästökohde olivat erilaiset laskut ja vakuutukset.

– Otin puhelimen käteen ja aloin soitella. Kilpailutin puhelinlaskun ja sain uuden liittymän kuusi euroa halvemmalla. Viime viikolla kilpailutin vakuutukset ja laskin, että sain säästettyä peräti 800 euroa vuodessa! Ajattelin aiemmin, että kilpailuttaminen on jotenkin vaikeaa enkä osaa tehdä sitä. Kävi ilmi, että se on hyvin yksinkertaista: soittelemalla se järjestyy, kannustaa Instagram-tililläänkin säästämisestä ja budjetoinnista usein puhuva Salminen.

– Kun määräaikainen sähkösopimuksemme päättyy kesäkuussa, kilpailutan sen heti.

Seuraavaksi perheen tavoitteena on vaihtaa omakotitalon kallis öljylämmitysjärjestelmä edullisempaan ja maksaa luottokorttilaskut.

– Yritän olla ostamatta enää mitään laskulle. Jos tarvitsen jotakin, ostan sen vain, jos voin maksaa heti. Jos en voi, odotan. Tällä taktiikalla huomaa myös helposti, ettei kyseistä asiaa välttämättä tarvitsekaan.

Elämää yli varojen

Muutos huolettomasta rahankulutuksesta tiukkaan budjetointiin ei ole tuntunut Salmisesta ikävältä vaan ennemminkin palkitsevalta.

– Olen aina ollut sellainen, että kaikki mitä on tullut, on myös mennyt. Ennen lapsia elimme aika leveästi eikä rahaa jäänyt säästöön. Kävimme paljon ulkona syömässä. Elämäntapa jäi päälle, vaikka tulot pienenivät ja perhe kasvoi. Elimme kuin meillä olisi ollut enemmän rahaa ja joitakin ostoksia tehtiin luotolla. Säästämisen aloittaminen on ollut opettavaista. Pelkäsin ensin, onko tämä pelkkää makaronin syömistä.

Salminen kannustaa muitakin tarkastelemaan rahankulutustaan, vaikka se voi tuntua pelottavalta. Rahavaikeuksista on mahdollista selvitä. Hänestä jo peruskoulussa pitäisi olla enemmän rahapuhetta, jotta yhä useampi oppisi säästämään ja ylipäätään toimimaan rahan kanssa.

– Huono rahatilanne realisoituu, kun aloittaa budjetoinnin ja se tuntuu monista pelottavalta. Huomasin kuitenkin itse, ettei tapahtunut mitään järisyttävän kauheaa. Tilanne oli huono, mutta siitä selvittiin.

Lue myös:

Pienituloisen talous – näin aloitat säästämisen arjessa‍

Viisi oman talouden nyrkkisääntöä, jotka jokaisella tulisi olla hallussa‍

Kuinka monen kuukauden palkka olisi hyvä olla säästössä – ja kuinka summa kannattaa kerryttää?‍