Sentin venyttäminen on Antti Nikulalle, 38, elämäntapa.

Hän esimerkiksi korjaa autonsa itse ja tankkaa sitä silloin, kun bensa on mahdollisimman halpaa. Pyykit pyörivät koneessa vasta, kun pörssisähkö on edullisimmillaan.

Nikulalla olisi varaa elää paljon leveämmin. Sijoitusharrastus on poikinut tuottoisan osakesalkun, josta maksettavien osinkojen turvin hän voisi ryhtyä elämään vapaaherran elämää. Sen sijaan hän paiskii töitä yrittäjänä ja käyttää rahaa harkiten.

– Säästäväisyys tulee luonnostaan. Asiat, jotka tuottavat minulle iloa, eivät maksa paljon, Nikula sanoo.

– Parasta on viettää aikaa perheen kanssa ja päästä liikkumaan luonnossa. Koen, että on luksusta lähteä suolle hillaan.

Tavoitteena taloudellinen vapaus

Kipinä sijoittamiseen syttyi keväällä 2010, kun Nikula työskenteli kaivosalalla ja oli työmatkalla Kanadassa.

Keskustelu työkavereiden kanssa ajautui sijoittamiseen. Moni kollega kertoi ostaneensa kaivosyhtiö Talvivaaran osakkeita.

– En ollut koskaan aiemmin ajatellut, että kuka tahansa voi omistaa pienen osan isosta firmasta. Ajatus ei antanut sen jälkeen rauhaa.

Päätin hoitaa asiat niin, että voin jäädä kymmenen vuoden päästä eläkkeelle.

Nikula ei kuitenkaan tiennyt, mistä osakkeita pystyi hankkimaan ja miten. Tiedonjano oli valtava.

– Kotiin päästyäni avasin arvo-osuustilin. Sitten ostin muutamalla tuhannella eurolla Talvivaaraa.

Sijoittamisen maailmaan sukeltaessaan Nikula törmäsi ilmiöön nimeltä firetys. Firetyksessä pyritään taloudelliseen riippumattomuuteen mahdollisimman nuorena. Tehdään mahdollisimman paljon töitä, eletään säästeliäästi ja sijoitetaan kaikki säästetyt rahat.

– Päätin hoitaa asiat niin, että voin jäädä kymmenen vuoden päästä eläkkeelle.

Firettäminen opetti talousajattelua

Ennen hurahdustaan Nikula oli käyttänyt rahaa melko leväperäisesti. Firetyksen innoittamana hän laati ensimmäistä kertaa elämässään budjetin. Excelissä oli helppo seurata tulojen ja menojen suhdetta.

Ensimmäiset kaksi vuotta budjetti oli erittäin tiukka, sillä Nikula halusi sijoittaa tuhat euroa kuussa. Hän seurusteli jo tuolloin nykyisen puolisonsa kanssa.

Tyttöystävä ei projektia hätkähtänyt, sillä hän oli itsekin suhteellisen tarkka rahan kanssa.

Heräteostokset jäivät kokonaan pois. Nikula käytti rahaa vain asioihin, joita oikeasti tarvitsi.

– Onneksi asuimme tuolloin Kittilässä. Houkutuksia ei juuri ollut.

Hiljalleen Nikulasta alkoi tuntua siltä, ettei 10-vuotissuunnitelmassa ollut järkeä. Hän ei halunnut, että elämä olisi pelkkää työtä ja kitkuttamista.

– Firettäminen jäi muutaman vuoden kokeiluksi, mutta se opetti talousajattelua.

Sijoittamisesta tuli elämäntapa

Innostus sijoittamiseen säilyi. Nikula oli saanut kovan oppitunnin, kun Talvivaaraan sijoitetut rahat olivat kadonneet kaivosyhtiön konkurssin myötä.

– Se oli loistava oppiraha, jonka myötä aloin ottaa asioista paremmin selvää.

Nikula lainasi kirjastosta sijoittamisen perusteoksia ja alkoi opiskella aihetta. Vuodet vierivät, ja harrastus vei mennessään.

Ostan lähinnä sellaisten suomalaisten yritysten osakkeita, joilla on vahva markkina-asema ja kilpailuetu.

Välillä tuli huteja, mutta Nikula ymmärsi, että ne kuuluivat asiaan. Hän tarkasteli tekemiään virheitä ja otti niistä opikseen. Nykyisin hän kutsuu itseään arvosijoittajaksi.

– Ostan lähinnä sellaisten suomalaisten yritysten osakkeita, joilla on vahva markkina-asema ja kilpailuetu. Salkusta löytyy esimerkiksi Marimekkoa ja Fortumia.

Rahasta puhuminen ei innosta

Osinkotuloja Nikula saa joitain tuhansia euroja vuodessa. Hän on laskenut, että jos hän pitäisi kulut tarkasti kurissa, osingot riittäisivät elämiseen. Nikula ei käytä sijoittamiseen enää palkkaansa vaan pelkkiä osinkotuloja.

Salkkunsa tarkkaa kokoa hän ei ole paljastanut kuin puolisolleen. Eikä sitäkään, että hän ylipäätään harrastaa sijoittamista.

Nikula ajattelee, ettei voittaisi mitään vauraaksi profiloitumalla. Hän haluaa tutustua ihmisiin ihmisinä, ja raha saattaisi luoda turhia ennakkoluuloja. Tähän juttuun Nikula halusi kuitenkin osallistua, eikä hän pidä sijoituksiaan salaisuutena.

Mies istuu mustassa tuolissa ja katsoo kameraan.
Antti Nikula ei toivoisi kaikkien sijoittajien elävän samaan tapaan kuin hän, sillä silloin hänen sijoituksistaan häviäisi puolet.

– En vain ole sen tyylinen ihminen, että haluaisin hirveästi puhua rahasta.

Nikulaa naurattaa, kun häneltä kysyy, ärsyttävätkö häntä sijoittajat, jotka antavat varallisuutensa näkyä.

– Jos kaikki eläisivät kuten minä, sijoituksistani leikkautuisi välittömästi ainakin puolet pois, sillä raha ei liikkuisi enää samalla tavalla. Yritysten tulokset tippuisivat, ja sen myötä minunkin salkkuni arvo olisi todennäköisesti selvästi matalampi. Se on säästäväisen sijoittajan paradoksi.

Sijoittaminen on lisännyt vapaa-aikaa

Luksus ei sovi Nikulan luonteeseen. Hän ei koskaan majoittuisi viiden tähden hotellissa vaan yöpyisi mieluummin laavulla erämaassa.

– Se on hienoa, että voi tehdä asioita ex tempore ilman, että täytyy miettiä koko ajan rahaa. Vähän aikaa sitten yllätin lapseni viemällä hänet eläintarhaan.

Osinkojen kilahtaminen tilille tuo pienen onnistumisen tunteen, mutta vaikka kaikki menisi, maailma ei loppuisi siihen.

– Elastinen laulaa hyvin: jotkut ovat niin köyhiä, ettei heillä ole muuta kuin rahaa.

Menestys sijoitusmarkkinoilla on tuonut Nikulan elämään vapautta ja enemmän vapaa-aikaa.

En ymmärrä, miksi pitäisi tehdä tai ostaa jotakin vain sen takia, että näyttäisi muille, että minulla on varaa.

Sijoitussalkun ansiosta hän pystyi jättämään päivätyönsä ja ryhtymään yrittäjäksi yhdeksän vuotta sitten. Nikulan yritys tarjoaa teollisuuden toimijoille asiantuntijapalveluita. Hän tekee töitä noin 30–40 tuntia viikossa.

– Pystyn panostamaan siihen, että olen läsnä perheelleni. Kaikista hienointa on viettää lapsen kanssa aikaa vaikkapa leikkipuistossa.

Kodin viihtyvyys on Nikulalle tärkeää. Hän asuu puolisonsa ja nelivuotiaan lapsensa kanssa kerrostalokolmiossa Kempeleessä. Ennen muuttoa asunnossa tehtiin suuri remontti.

Vaikka Nikulalla olisi ollut varaa teettää koko homma ammattilaisilla, hän halusi tehdä mahdollisimman paljon itse. Lattialaatatkin hankittiin tarjouksesta.

– En ymmärrä, miksi pitäisi tehdä tai ostaa jotakin vain sen takia, että näyttäisi muille, että minulla on varaa.

Osakesijoittaminen on historian valossa tehokas tapa laittaa rahat tuottamaan. Lue op.fi-palvelusta, miten aloitat osakesijoittamisen

Lue myös: 

OP:n sijoitusnäkemys vuodesta 2024 – ”Sekä osakkeita että korkoja sisältävä salkku kestää riskejä aikaisempaa paremmin”

Treidausta harrastava Juho, 27: ”Lopetan treidipäivän, kun päivän tuottotavoite on täyttynyt"

Kyseessä ei ole sijoitussuositus, -neuvonta tai kehotus ostaa tai myydä arvopapereita eikä sitä tule sellaiseksi käsittää. Sijoittamiseen ja rahoitusvälineisiin liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo ja tuotto voi muuttua ja sijoitetun pääoman voi menettää jopa kokonaan. Historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta. Osakesijoittamisen palvelut tarjoaa osuuspankki.