Niina aloitti juuri sijoittamisen rahastoon – ”Olisi pitänyt aloittaa jo kauan sitten”

Eräänä iltana helmikuussa media-analyytikko Niina Kallioinen, 32, istahti juuri ostetun ensiasuntonsa sohvalle rentoutumaan. Netflixin sijaan hän otti puhelimen käteensä ja avasi pankin mobiilisovelluksen. Ja päätti: nyt alan viimeinkin sijoittaa.

– Olin miettinyt jo opiskeluaikana, että kannattaisi aloittaa sijoittaminen mahdollisimman varhain. Pääsin aina siihen pisteeseen, että selvitin rahastovaihtoehtoja‍. Enkä silti aloittanut, Kallioinen kertoo.

Nyt päätöksen tehdessään Kallioinen ei pelännyt markkinatilannetta vaan tiesi, että laskusuuntaisten markkinoiden aikana nimenomaan kannattaa sijoittaa.

– Rahasto-osuudet ovat nyt halvempia, joten niitä saa suhteessa enemmän. Se palkitsee sitten, kun osuuksien arvot lähtevät nousuun, hän sanoo.

Sijoittaminen oli tehty mobiilisovelluksessa helpoksi: Kallioisen tarvitsi vain valita rahastot, joihin hän laittaisi tietyn summan joka kuukausi. Hän päätti, että puolet summasta menisi maltilliseen rahastoon ja toinen puolikas korkeampiriskiseen rahastoon. Lisäksi jokaisesta korttiostosta euro siirtyisi säästötilille. Sieltä rahat siirtyisivät automaattisesti rahastoon aina, kun 10 euroa on tullut täyteen.

Kallioinen päätti, että rahastoihin menisi nyt alkuun 50 euroa kuukaudessa. Pikkuhiljaa hän kasvattaisi kuukausisumman 150 tai 200 euroon.

– Ajattelin, että on hyvä sijoittaa se summa, jota ei kaipaa, Kallioinen perustelee.

Kun Kallioinen painoi verkkopankin painiketta kuukausisijoittamisen‍ hyväksymiseksi, hän tunsi olonsa helpottuneeksi: nyt hän oli viimeinkin aloittanut. Tästä oli hyvä jatkaa.

Tavoitteena pieni pesämuna

Vaihtoehtoja rahastosijoittamiseen tuntui olevan paljon, ja Kallioinen ajatteli, että täytyisi osata valita niistä paras. Siksi hän oli aina lykännyt sijoittamisen aloittamista. 

Nyt Kallioinen tietää, että ei ole tärkeintä valita parasta, vaan valita ainakin jotain. Esimerkiksi kolme vuotta sitten pandemian alkaessa rahasto-osuudet olisivat olleet todella edullisia.

– Vaikka olisi ollut vähän huonokin rahastosijoitus, se olisi todennäköisesti jo tuottanut jotain.

Kallioisen pitkän aikavälin tavoite on, että eläkkeelle jäädessään hän voisi täydentää tulojaan rahastosäästöillä. Kallioista huolettaa Suomen nykyinen huoltosuhde – nuoria on vähän verrattuna iäkkäisiin. Miten eläkejärjestelmä tulee toimimaan ja millaisiksi palveluasumisen kustannukset nousevat? Siksi olisi hyvä olla pieni pesämuna säästössä.

– Korkoa korolle -ilmiö‍ tekee siellä nyt töitä!

Kun tavoite on asetettu pitkälle aikavälille, Kallioinen voi olla levollisemmin mielin, vaikka sijoitusten arvot vähän vaihtelisivatkin. Historiallisesti kurssit ovat aina nousseet, vaikkei se olekaan tae tulevasta.

Rahastot tuntuvat turvallisilta

Kallioisen mielestä monella on mielikuva, että sijoittaminen on monimutkaista ja vaikeaa. On totta, että sijoittamisessa on loputon määrä asioita, joihin vai halutessaan perehtyä. Mutta aivan kaikkeen ei ole pakko syventyä:

– Riittää, kun tietää joitakin perusteita, Kallioinen pohtii.

Hyvä oivallus monelle on jo se, että rahastoihin laittaminen on yhtä helppoa kuin rahojen siirtäminen säästötilille. Tuottoa vain voi saada enemmän.

Vinkkejä ja tietoa Kallioinen on etsinyt nettiblogeista ja sosiaalisen median sijoittajaryhmistä. Hän seuraa Facebookissa esimerkiksi Sijoituskerhoa ja Vauras Nainen -ryhmää.

– Jos mietit sijoittamisen aloittamista, suosittelen lukemaan artikkeleja ja blogeja. Voit myös laittaa someryhmään julkaisun, että olet aloittelija – mitä sinun kannattaisi muistaa? Muut auttavat kyllä.

Osakkeisiin‍ Kallioinen ei toistaiseksi ajattele sijoittavansa. Rahastot tuntuvat turvallisilta, sillä niissä pankin ammattilainen seuraa aktiivisesti markkinoita ja päättää, mihin rahaston varat kulloinkin kohdistuvat. Usein rahastojen sijoitukset hajautetaan korkosijoituksiin, erilaisten yritysten osakkeisiin sekä eri puolille maailmaa.

Myöhemmin Kallioinen aikoo sijoittaa myös indeksirahastoihin‍. Vaikka niitä ei hoideta aktiivisesti, ne ovat kuluiltaan edullisia ja siksi hyviä vaihtoehtoja.

– Toisaalta ei pidä sanoa, että ei koskaan. Mistä sitä tietää, vaikka jossain vaiheessa tekisinkin ensimmäiset ihan pienet osakekaupat ja katsoisin sitten, miten osake kehittyy.

"Jos ei muu auta ratkaisemaan, niin noppa"

Kallioisesta tuntuu hyvältä, että rahasto-osuuksiin menevät varat ovat nyt poissa kulutuksesta. Lomamatkaan on ennenkin irronnut rahat kuukausituloista, mutta nyt ohessa kertyy myös eläkepottia.

Tärkeintä sijoittamisessa on, että sen aloittaa, Kallioinen miettii. Jos on vaikea päättää, mihin sijoittaisi, kannattaa Kallioisen mukaan karsia parhaat kohteet ylimalkaisesti jollain kriteerillä.

Kallioisen oma kriteeri oli, että rahaston hoitokulujen pitäisi olla tarpeeksi pienet.

– Ja sitten jos ei muu auta ratkaisemaan, niin noppa.

Joka päivä Kallioinen käy nettipankissa katsomassa, miltä rahastosijoitukset nyt näyttävät. Vaikka ne näyttäisivät välillä miinustakin, se ei Kallioista hätkähdytä.

Muutos kuuluu asiaan.

Lue lisää:

Nyt rauhassa sijoittaja! Viisi rahanarvoista vinkkiä säästäjälle‍

Kannattaako asuntolainan ohessa sijoittaa rahastoihin? Katso kaksi laskelmaa 

Kolmen budjetin sijoitusratkaisut: 30, 200 tai 1000 euroa kuukaudessa 

Muistathan, että sijoittamiseen liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo voi nousta ja laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman osittain tai kokonaan. OP-rahastoja hallinnoi OP-Rahastoyhtiö Oy, jonka asiamiehenä osuuspankki toimii.