Viisi asiaa, jotka pankkikriisistä tulisi tietää

Maaliskuussa esiin tulleet amerikkalaispankkien ongelmat laittoivat globaalit pääomamarkkinat myllerrykseen, ja tilannetta on puitu mediassa jo useamman viikon.  

OP:n pääanalyytikko Antti Saari, onko ongelmien leviäminen laajemminkin talouteen mahdollista?

– Tilanne on hallinnassa ja keskuspankit ovat mielestäni toimineet ripeästi ja määrätietoisesti, jotta yksittäisten pankkien ongelmat eivät leviä laajemmin pankkisektorille. Mikäli pääomamarkkinoilla nyt esiintyvä stressi pitkittyy, vaikuttanee se talouskasvua heikentävästi, sillä pankit yleensä kiristävät tämän tyyppisissä tilanteissa luotonantoaan, sanoo Saari.

Ensin Silicon Valley Bank kaatui ja Credit Suisse sysättiin UBS:n syliin. Viime päivinä myös esimerkiksi Deutsche Bankin ja BNP Paribasin osakkeet olleet voimakkaassa laskussa. Kyteekö näissä pankeissa uusia kriisejä?

– Mainittuja pankkeja on nostettu viime aikoina mediassa paljon tikunnokkaan, mutta mitään konkreettista näyttöä spekulaatioille ei ole ilmennyt. Markkinoiden hinnoittelema riski luottohäiriöille on kasvanut, mutta se on säilynyt ainakin toistaiseksi kohtuullisen maltillisena.

Uusia yksittäisiä ongelmatapauksia voidaan pankkisektorilla edelleen nähdä, sillä rahoitusolosuhteiden kiristyessä mädät omenat nousevat pinnalle. En kuitenkaan edelleenkään näe mitään yksittäistä suurta systeemistä ongelmaa, joka vaikuttaisi oleellisesti koko sektoriin.

Pankkikriisejä on historiassa edeltänyt sääntelyn voimakas keventäminen tai erittäin voimakas luotonannon kasvattaminen. Tällaisia olosuhteita meillä ei nyt ole käsillä varsinkaan Euroopassa, vaikka pienten amerikkalaispankkien sääntelyyn onkin tehty takavuosina tiettyjä lievennyksiä.

Entä onko pohjoismaisten pankkien puolesta syytä pelätä?

– Pohjoismaisten pankkien vakavaraisuusasemat edustavat Euroopan huippua, eikä niiden vakautta ole millään tavalla kyseenalaistettu pääomamarkkinoiden stressin kohottua.

Lisäksi on hyvä huomata, että pohjoismaisten pankkien käyttäessä luotonannossa lyhyitä viitekorkoja, pystyvät ne nopeasti hyötymään korkojen noususta. Jo viime vuonna pohjoismaisen pankkisektorin tulokset olivat selvässä kasvussa.

Olen vakuuttunut siitä, että toimialan vahva kehitys jatkuu ja tulokset kasvavat myös vuonna 2023, sanoo Saari.

Keskuspankkiirit sekä pankkiviranomaiset ovat paljon puhuneet pankkisektorin luottamuksen puolesta. Kuitenkin sekä Yhdysvalloissa, että Euroopassa on jatkettu korkojen nostoja pankkien huolista huolimatta. Onko keskuspankkien toimet mielestäsi oikeutettuja?

– Yksi keskuspankkien ydintehtävistä on hintavakaudesta huolehtiminen, ja tässä mielessä koronnostot ovat nykyisillä inflaatiolukemilla ilman muuta perusteltuja, kertoo Saari.

Vaikka inflaation pahin huippu näyttääkin jääneen taakse, on pohjahintojen nousu jatkanut itsepintaista kohoamistaan – nyt se on jo noin 6 prosentin tasossa.

– Koronnostoja on minusta syytä jatkaa. On myös hyvä muistaa, että korkojen nousu on pankkisektorille lähtökohtaisesti hyvä asia. Luottokannan pituudesta riippuen suuri osa pankeista, kuten myös pohjoismaiset pankit, hyötyvät merkittävästi korkojen noususta. Totta kai osa toimijoista kärsii tilanteesta, mutta tämä ei mielestäni riitä syyksi jättää koronnostoja tekemättä. Keskuspankilla on muita mahdollisuuksia reagoida, mikäli ongelmia ilmenee, muistuttaa Saari.

Mitä sijoittajan tulisi ajatella nykytilanteesta markkinoilla?

– Kun pankkisektorilla ilmenee stressiä, on liike osakekursseissa vinhaa. Käytännön vaikutukset pohjoismaisten pankkien tuloskuntoon ovat kuitenkin tyypillisesti vähäisiä. Sijoittajan kannattaa pitää pää kylmänä ja enemmänkin hyödyntää kurssilaskun tarjoamat ostopaikat, muistuttaa Saari.

Lue myös:

Mitä pankkisektorilla oikein tapahtuu?

Sijoittajan vinkit vuodelle 2023‍