– Markkinoilla korko-odotukset seuraavalle vuodelle tai kahdelle ovat edelleen maltillisia. Tässä kannattaa kuitenkin huomata, että pidemmän päälle epävarmuus kasvaa, sillä nykytilanne on rahapolitiikassa ja taloudessa yleensäkin poikkeuksellinen, kommentoi OPn pääekonomisti Reijo Heiskanen.

Rahoitusmarkkinoilla asuntovelallisille tutun 12 kuukauden euribor-koron hinnoitellaan nousevan noin puoleen prosenttiin vuoden 2019 loppuun mennessä ja jatkavan vähitellen noin kahteen prosenttiin ensi vuosikymmenen puoliväliin mennessä.

Jos korot lähtisivät nousuun muutaman vuoden kuluessa, niin kuinka suurta nousua on realistista odottaa?

– Jos mennyttä tarkastelee, niin asuntoluottojen korot ovat edellisten parin kymmenen vuoden aikana olleet keskimäärin noin kaksi prosenttiyksikköä korkeammat kuin nyt ja huipussaan noin viisi prosenttiyksikköä nykyistä korkeampia. Tämä on se haarukka, johon pidemmän päälle ainakin kannattaa varautua, Heiskanen kommentoi.

”Normaali” korkotaso on vierasta tämän päivän kolmekymppiselle asuntovelalliselle

Vuosina 1999-2008 6 kk Euribor oli keskimäärin 3,4 %. Finanssikriisi puhkesi vuonna 2008, jonka jälkeen korot laskivat. Tänä päivänä (maaliskuussa 2018‍) 6kk Euribor on miinuksella, noin -0,27%.

– Nyt ollaan eletty niin pitkään matalan korkotason ympäristössä, että ihmisillä ei varmasti enää ole kovin hyvää käsitystä siitä, mitä korkojen nousu omalle budjetille oikeasti tarkoittaisi – ja miksi sitä vastaan kannattaa suojautua vaikka ne korot juuri nyt ovatkin alhaalla, arvelee liiketoiminta-alueen johtaja Päivi Jääskeläinen OPn Pankkitoiminnasta.

Korkojen nousua voi suojautua esimerkiksi korkokatolla‍, kiinteäkorkoisella lainalla‍ tai säästöillä.

Muutaman prosentin nousu tietäisi useiden tonnien lisäkustannuksia vuodessa

Toisin kuin esimerkiksi Keski-Euroopassa on tapana, on suomalaisista hyvin suuri osa sitonut asuntolainansa vaihtuvaan korkoon. 86 prosenttia suomalaisten rahalaitosten kotitalouslainoista on euribor-sidonnaisia. Tämä tarkoittaa sitä, että korkojen mahdollinen nousu välittyisi hyvinkin nopeasti kotitalouksien kukkaroon. Kahden huoltajan asuntovelallisilla lapsiperheillä on asuntolainaa keskimäärin noin 125 000 euroa.

– Erityisesti kasvukeskuksissa on kuitenkin paljon perheitä, joilla lainaa on 200 000 euroa ja enemmänkin. Kokonaiskorko voi olla marginaalin kanssa nyt noin 1,5 prosentissa, jolloin korkoihin menee heillä 3000 euroa vuodessa. Entä jos kokonaiskorko olisikin joidenkin vuosien kuluttua neljä prosenttia? Silloin korkomenot olisivat 8000 euroa vuodessa – siis noin 670 euroa kuukaudessa nykyisen 250 euron sijaan, laskeskelee Jääskeläinen.

Kysymys on merkittävästä summasta: viidellä tonnilla vuodessa pääsisi perheen kanssa parillekin etelän lomamatkalle.

– Toinen vaihtoehtohan on pitää kuukausittain maksettavan lyhennyksen ja koron summa samana, mutta pidentää laina-aikaa. Tällöin kustannus tulee maksettavaksi vasta myöhemmin, mutta eteen se silti ajan myötä tulee, kommentoi Reijo Heiskanen.

Lue myös: Maksullinen korkokatto vai turvaa säästöistä? Löydä sinulle sopivin tapa varautua korkojen nousuun