Huijausten määrä on kasvussa, ja nykyään kuka tahansa voi joutua huijauksen uhriksi. Oman valppaan pankki- ja verkkoasioinnin lisäksi on syytä kiinnittää huomiota laiteturvallisuuteen.
Verkkohuijaukset lisääntyvät voimakkaasti Suomessa. Finanssiala ry:n tilaston mukaan viime vuonna suomalaisten pankkien asiakkailta yritettiin huijata peräti 107,2 miljoonaa euroa, kun vuonna 2023 luku oli 76,9 miljoonaa euroa.
“Miksi lähetitte minulle näin suuren avainlukulistan?” “Tätä listaa ei saa enää taiteltua lompakkoon, miksi?” Haluan selventää, mistä uudenmallisissa avainlukulistoissa on kyse.
Huijauksissa hyödynnetään lomakaudella veronpalautuksia ja kesätyöntekijöitä. Rikollisen vuosikello katsoo, milloin palkansaajat ja yritykset ovat haavoittuvaisimmillaan.
Kesän tullen yrityksiin kohdistuvat huijausyritykset perinteisesti lisääntyvät. Yritys voi varautua huijausyrityksiin luomalla selkeät toimintamallit maksujen hyväksytykselle.
Rikolliset hyödyntävät häikäilemättömästi ajankohtaisia ilmiöitä tehdäkseen huijauksista uskottavia. Jos joku sijoitusvinkki tuntuu liian hyvältä ollakseen totta, se ei luultavasti ole totta.
Verkossa etenkin nuoria houkutellaan huijauksilla, jotka lupaavat paljon, mutta vaativat vähän. Huijauksen tunnistamiseen toimii vanha viisaus: jos jokin kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se ei ole totta.
Finanssialan julkaiseman tilaston mukaan pankkien tietoon tulleiden verkkohuijausten määrä jatkoi kasvuaan vuonna 2023 ja huijausten kokonaismäärä hipoi 77 miljoonaa euroa. Pankit saivat kuitenkin estettyä ja palautettua petollisia maksuja lähes 33 miljoonan euron edestä. Estetyissä ja palautetuissa maksuissa kasvua edellisvuoteen verrattuna oli huimat 132 prosenttia.
OP:n ammattilaiset työskentelevät hartiavoimin verkkohuijausten estämiseksi. Myös asiakkaan oma valppaus on tärkeää: kun muistaa noudattaa muutamaa tärkeää ohjetta, verkkohuijarit jäävät nuolemaan näppejään.
