Tapaturmariski kasvaa

Perusterve ihminen voi ulkoilla pakkasella melko huoletta, jos vaatetus on sään mukainen. Kovilla pakkasilla kannattaa kuitenkin pitää mielessä kasvanut tapaturmariski. Kylmä ilma heikentää ihmisen fyysistä ja henkistä suorituskykyä, mikä altistaa tapaturmille. Myös kudokset viilenevät pakkasessa, mikä vähentää lihasten ja nivelten joustavuutta sekä koordinaatiokykyä.

Tämän takia esimerkiksi fyysisen ulkotyön ja kilpahiihdon pakkasrajana pidetään –20 astetta. Kroonisesti sairailla pakkasraja on usein matalampi.

Kylmä ilma kuivattaa ihoa

Kylmä ja kuiva pakkasilma sekä nopeat lämpötilamuutokset saavat ihon herkästi kuivumaan ja kutisemaan. Varsinkin atoopikot kärsivät iho-ongelmista talvella.

Pidä iho kosteana rasvaamalla sitä päivittäin. Jos tavallinen kosteusvoide ei tunnu riittävän, vaihda rasvaisempaan. Muista levittää voide vähintään puoli tuntia ennen ulkoilua, jotta se ehtii imeytyä. Kasvojen ihoa voi suojata lisäksi huivilla tai kommandopipolla.

Paleltumat vaanivat sormia ja varpaita

Paukkupakkasilla ei kannata lähteä ulos puristavilla kengillä, kädet tai pää paljaana. Kehon lämmönsäätelyjärjestelmä pyrkii pitämään kehon ydinosat lämpimänä, jonka takia ääriosat, kuten sormet, varpaat ja korvanlehdet, paleltuvat herkästi.

Paleltuma voi syntyä salakavalasti ja paljaalle iholle jopa minuuteissa. Tuuli lisää pakkasen purevuutta ja yleensä paleltumat syntyvätkin pakkasen ja tuulen yhteisvaikutuksesta. Myös pitkäaikainen kylmälle altistuminen nollakelissä voi aiheuttaa paleltuman.

Paleltuneen ihon tunnistaa iholle ilmestyneestä valkoisesta läikästä. Usein paleltunut kohta on myös kova ja kipeä, kunnes se muuttuu tunnottomaksi. Ulkoillessa kannattaa liikutella sormia ja varpaita, sillä se auttaa saamaan veren liikkeelle.

Sairauskohtauksen riski kasvaa

Pakkanen pahentaa sydän- ja verisuonisairaiden oireita ja voi aiheuttaa pahimmillaan sairauskohtauksen.

Kylmässä ilmassa verenpaine nousee, kun keho ohjaa verenkiertoa vartalon sisäosiin lämmönhukan vähentämiseksi. Silloin myös sydämen iskutilavuus lisääntyy, sydämen syke hidastuu ja veren koostumus muuttuu sakeammaksi. Sydämen rasitusta lisää kylmässä ilmassa tehty raskas liikunta.

Kylmä ilma haittaa hengitystä

Kovassa pakkasessa keuhkot joutuvat koetukselle. Kylmä ilma jäähdyttää ja kuivattaa hengitysteiden limakalvoja, mikä voi saada aikaan astmaattisia oireita terveelläkin ihmisellä. Urheilu ja voimakas hengittäminen lisäävät oireiden voimakkuutta.

Kylmänsieto on kuitenkin yksilöllistä. Hengityssairailla kylmä ilma saattaa vaikeuttaa hengittämistä niin paljon, että ulkona liikkuminen kovilla pakkasilla käy mahdottomaksi.

Kylmän ilman vaikutuksia keuhkoille voi torjua hengittämällä nenän kautta, jolloin ilma lämpenee hieman ennen keuhkoihin pääsemistä. Aina se ei kuitenkaan onnistu, sillä pakkanen saa helposti nenän limakalvot turpoamaan ja vuotamaan nestettä. Huivin vetäminen kasvojen eteen auttaa hengitysilman lämmittämisessä.

Nestehukka uhkaa pakkasella

Pakkasella tulee huolehtia kehon riittävästä nesteytyksestä, sillä kylmä lisää virtsaneritystä. Nestettä poistuu elimistöstä myös hengityksen ja ihon kautta sekä hikoillessa. Kylmässä janon tunne voi heikentyä jopa 40 prosenttia, jonka takia juominen saattaa helposti unohtua. Pakkaspäivän retkellä paras janojuoma on kuuma mehu, sillä kahvi ja tee poistavat kehosta nestettä.

Lähteet: Kylmäinfo.fi, Terveyskirjasto, Hengitysliitto, Allergiaterveys.fi

Lue lisää:

Pakkasella treenaaminen kuluttaa enemmän – Muista silti tärkeät perusasiat

Antaa pakkasen purra – näin estät putkien jäätymisen

Juttu on julkaistu 1.3.2018 ja sitä on päivitetty Lue myös-linkkien osalta 4.1.2024.