Karoliina Frankin ja Tapio Vekan arki koostuu nykyisin mittakaavaltaan pienemmistä asioista kuin vielä viisi vuotta sitten. Vuoteen 2017 saakka molemmat olivat armoitettuja uraihmisiä: Karoliina työskenteli Lopen kunnanjohtajana, ja perheyritystään johtanut Tapio oli ollut jo pitkään myös yksi Hämeenlinnan keskeisimmistä kuntapolitiikoista.

Tapion pitkälle iltoihin venyneet kokoukset tekivät työpäivistä ympäripyöreitä. Karoliina taas ei päässyt kunnanjohtajan roolistaan edes ruokakaupassa asioidessaan.

Muutamaa vuotta aiemmin löytynyttä rakkautta pari vaali ulkomaanmatkoilla.

– Kävimme kerran kuussa jossain, missä pääsimme eroon työarjesta, Karoliina ja Tapio kertovat.

Kerran belgialaisessa bed and breakfast -paikassa pari seurasi, kuinka paikan omistajien jälkikasvu lähti aamupalapöydästä kouluun. Samalla leikiteltiin ajatuksella omasta majatalosta, jossa työ ja vapaa-aika yhdistäytyisivät.

Karoliina ja Tapio tietävät, että elämä on tässä ja nyt. – Emme tarkoita, etteikö joka päivä pitäisi tehdä omia päätöksiä, mutta paljon on myös sattumasta kiinni.

Toinen ennätettiin jo hyvästellä

Keväällä 2017 lähes kaikelle tuli stop. Oltiin tilanteessa, jossa toinen piti kaiken varalta hyvästellä.

– Minä en halunnut hyväksyä Tapion sairastumista, mutta kun näin hänen loittonevan leikkaussalin ovista, olin hyvin varma, että en näe häntä enää hengissä, Karoliina kertoo.

Haimasyövän ennuste on aina huono. Vain noin viisi prosenttia sairastuneista on elossa viiden vuoden kuluttua diagnoosista.

– Meillä on lääkärituttuja, jotka ovat sanoneet minulle, että en varmaan edes tiedä, kuinka onnekas olen, syövän selättänyt Tapio sanoo.

Hänen pahanlaatuinen kasvaimensa löytyi toista mahdollista ongelmaa tutkittaessa, sattumalöydöksenä.

– Haima ei tunne kipua, ja syöpä havaitaan yleensä vasta siinä vaiheessa, kun se on levinnyt muihin sisäelimiin, Tapio kertoo.

Sairastuttuaan hänelle oli itsestään selvää, että hän ei asettuisi ehdolle kevään 2017 kuntavaaleihin. Karoliinan kanssa keskityttiin asioihin, joilla oikeasti on merkitystä.

– Kun olin selvinnyt vaativasta leikkauksesta, aloimme miettiä, voisimmeko tehdä yhdessä enemmän sellaisia asioita, jotka ovat meistä molemmista kivoja, Tapio kertoo.

Kunnanjohtajasta tuli muun muassa bussikuski

Kuin tilauksesta parin eteen tuli satavuotias hirsitalo vailla uusia omistajia. Unelmiemme majatalo, Karoliina ja Tapio tajusivat. Hämeenlinnan keskustassa sijaitseva rakennus oli pian heidän.

Rohkeutta Karoliinan ja Tapion ei tarvinnut hakea edes ammatillisiin siirtoihin. Tapio jäi pois vielä tuolloin omistamansa bussiyhtiön johdosta ja Karoliina irtisanoutui kunnanjohtajan työstään.

Ympärillä jotkut pöyristyivät ja sitäkin useammat ihmettelivät. Karoliina myöntää, ettei hän olisi uskaltanut tehdä siirtoaan ilman Tapiota ja elämän rajallisuuteen havahtumista.

Tapio siteeraa presidentti Mauno Koivistoa.

– Koivisto sanoi, että jos emme tiedä, miten tulee käymään, olettakaamme  että käy hyvin.

Hänellä ja Karoliinalla ei ollut aavistustakaan, voisiko kuuden huoneen majatalo työllistää yhden vai jopa kaksi ihmistä tai tulisiko siitä vain harrastus.

Vimmattu remontti aloitettiin saman tien. Päivisin käytiin palkkatöissä. Tapio oli juuri valittu julkiselle sektorille tukipalveluja tuottavan Tekme Oy:n toimitusjohtajaksi, ja Karoliina siirtyi Tapion vielä tuolloin omistaman Vekka Liikenne Oy:n toimitusjohtajaksi.

– Taidan olla Suomen ainut kunnanjohtaja, joka siirtyi kunnanjohtajan pestiltä muun muassa bussikuskiksi, Karoliina sanoo.

Majoittujat kuin kotona kylässä

Majatalo nimettiin Karoliinan ja Tapion virallisten etunimien mukaan Matin ja Maijan Majataloksi. Hintavasta remontista huolimatta rakennus ei täytä hotellikriteerejä, kuten esteettömyyttä.

– Bed and breakfast -paikan saimme perustaa, sillä muutimme itse samaan taloon. Samalla yksityisyytemme raja on muuttunut paljon, ovathan ihmiset kuin meillä kylässä, Karoliina kertoo.

Omistajapari tekee tarvittaessa myös kahvilan hanttihommat. – Kiksit saamme kiitollisista asiakkaista.

Se, että majatalo avasi ovensa kesäkuussa 2018, oli onni.

– Ennen koronaa ehdimme vakiinnuttaa toimintamme ja löytää asiakkaat,  jotka viehättyvät ketjuhotellien sijaan vinoista seinistä ja natisevista lattioista.

Yritystoiminnan käynnistyttyä ensin Karoliina ja myöhemmin myös Tapio  jättivät palkkatyönsä. Keväällä 2021 he tekivät kaupat majatalon naapurissa sijainneen, konkurssiin menneen kahvilan irtaimistosta. Talossa aiemmin toimineen kahvilan konseptia hiottiin, ja Villa Marenki aloitti toimintansa kesän alussa.

– Me tiedostamme sen, että emme ole itse kahvilan parhaita työntekijöitä, mutta pystymme tarvittaessa ekstraamaan kaikessa, Tapio sanoo.

Hän uskoo esimerkillä johtamiseen. Roskien ja käytettyjen astioiden keruu kuuluu rutiineihin. Karoliina kertoo olevansa haka tiskaamisessa.

– En riko astioita, olen nopea, eikä minun jäljiltäni tule vesivahinkoja, Karoliina ynnää.

– Meille kerrotaan, että olisi ihana perustaa majatalo meidän tavoin. Vastaamme, että tehkää niin vain jos pidätte ihmisistä ja siivoamisesta.

Yhteisen yritystoiminnan lisäksi omia projekteja

Aiemmin Karoliina ja Tapio ovat toimineet parhaillaan monen sadan henkilön esimiehinä. Jo tuolloin opittiin aistimaan työntekijöiden toiveita.

– Kahvilassa me voimme hyvin siivota ja tiskata ja samalla antaa nuorten  osaajien harjoitella baristan-taitojaan.

Onnistumisenaan Karoliina ja Tapio pitävät sitä, että Villa Marenkiin on ollut koko ajan tarjolla enemmän työntekijöitä kuin mitä on voitu palkata.

– Haluamme olla osa myös yrittäjien ekosysteemiä. Sparraamme mielellämme nuoria yrittäjiä, ja saamme voimakkaita hyvänolontunteita, jos voimme omalla elämänkokemuksellamme auttaa muita menestymään.

Tapio toimii edelleen myös muun muassa entisen yrityksensä, nykyisen Vekka Group Oy:n, asiantuntijana.

– Pelkkä sängynpetaaminen ei riitä meille kummallekaan. Karoliina lähti työn vastapainoksi kunnallispolitiikkaan - nykyisin hän on se meidän perheen kaupunginvaltuutettu, Tapio kertoo.

Moni unelmoi, mutta ei toteuta haaveitaan

Kahvilan pyörittäminen korona-aikana on ollut välillä hankalaa ja stressaavaakin. Kertaalleen Tapion ja Karoliinan oli lomautettava henkilökunta, ja Karoliina pyöritti toimintaa kuukauden ajan yksin.

– Me emme puhu julkisuudessa vain elämän positiivisista puolista. Ei elämä aina ole päivänpaistetta vaan kyllä yrittäjänä voi saada välillä kuonoonsa, Karoliina muistuttaa.

Meidän tyyppisellä yrittämisellä ei voi tulla miljonääreiksi, mutta koen, että minulla on kaikkea. Puoliso, koti, kesämökki ja auto, Karoliina luettelee.

Itseään Karoliina ja Tapio vertaavat maatilayrittäjiin: myös maanviljelijäparien on oltava hyvä tiimi 24/7.

– Me teemme valtavasti töitä, mutta emme raataen tai ranteet auki -meiningillä, Tapio sanoo.

Monet ihmiset avautuvat hänelle ja Karoliinalle omista unelmistaan.

– Meille kerrotaan, että olisi ihana perustaa majatalo meidän tavoin.  Vastaamme, että tehkää niin vain jos pidätte ihmisistä ja siivoamisesta.

Usein haaveista puhutaan sitten kun -muodossa.

– Ihmiset sanovat, että he eivät voi lähteä vakituisesta työstään tai huonosta parisuhteestaan. Silloin toteamme, että meistä olisi ollut tyhmyyttä tuhlata ainut elämä vääränlaiselle työlle ja toimimattomille ihmissuhteille.

Downshiftaus vasta edessäpäin

Rakkausrintamalla niin Karoliina kuin Tapiokin ovat joutuneet maksamaan omat oppirahansa.

– Ennen kuin löysimme toisemme, elimme liitoissa, joissa liiton molemmilla osapuolilla oli oma elämä ja yhteistä elämää elettiin liian vähän. Tässä suhteessa emme halua toistaa samoja virheitä, Tapio sanoo.

Karoliina uskoo, että jos hän ja Tapio olisivat kohdanneet 25-vuotiaina, he olisivat kulkeneet toistensa ohi.

Eletty elämä on muovannut molempien arvoja ja mielenkiinnon kohteita.

– Toki voi olla, että vastakohdat täydentävät toisiaan, mutta me uskomme, että on helpompi elää itsensä kanssa samantyylisen kumppanin kanssa, Tapio sanoo.

Ulkoterassinsa Karoliina ja Tapio ovat nimenneet Huvikummuksi.

Nykyisen elämäntapansa valitessaan hän ja Karoliina joutuivat karsimaan kulutuksestaan. Esimerkiksi kuukausittaisiin ulkomaanmatkoihin parilla ei olisi enää varaa.

– Meidän tyyppisellä yrittämisellä ei voi tulla miljonääreiksi, mutta koen, että minulla on kaikkea. Puoliso, koti, kesämökki ja auto, Karoliina luettelee.

Haaveissaan hän ja Tapio viettävät talvet etelän lämmössä.

– Toivomme, että yrityksemme on pian siinä pisteessä, että voimme marraskuussa sanoa henkilökunnalle, että pitäkää te paikkaa pystyssä, me tulemme takaisin keväällä. Asiantuntijatöitä voi tehdä aina myös etänä, Tapio sanoo.

Piditkö artikkelista? Tilaa maksuton OP Median uutiskirje, ja saat sähköpostiisi ajankohtaiset vinkit oman taloutesi hallintaan, asumiseen ja hyvinvointiin kerran viikossa.

Lue myös:

Markku sairastui vakavasti – läheisten ja työnantajan apu yllätti

Kattoasentaja tippui 12 metriä betoniholvin päälle – kuntoutui takaisin työelämään

Miten varautua sairastumiseen taloudellisesti?