Antti Pikkanen tekee etätöitä Berliinissä: nettopalkka pieneni, mutta elämän prioriteetit muuttuivat

Konsulttitoimisto Ellun Kanojen liiketoimintajohtaja Antti Pikkanen oli henkisesti varautunut siihen, että hän saattaisi joutua etsimään uuden työn. Syynä oli se, että hän oli muuttamassa puolisonsa kanssa Saksaan.

– Ajattelin, että etätyöhön liittyisi byrokraattisia hankaluuksia, joiden takia se ei olisi mahdollista, hän sanoo.

Pikkanen otti muuttoaikeensa puheeksi työnantajan kanssa. Tämä sanoikin yllättäen, ettei siinä ole töiden puolesta mitään ongelmaa.

Muutto Berliiniin ei tullut työnantajalle täysin puun takaa. Pikkanen ja hänen kumppaninsa olivat viettäneet Saksassa paljon aikaa lomillaan.

– Minulla on Saksaan erityinen suhde, sillä serkkuni ovat saksalaisia ja olen ollut lapsena paljon Etelä-Saksassa. Tykkään Berliinistä, se inspiroi minua. Minulla on täällä ystäviä ja verkostoja, ja myös virkamiehenä työskentelevä siskoni asuu kaupungissa.

Täysin vaivaton siirtymä ei silti ollut.

Vuokralaisia tunkee ovista ja ikkunoista

Kun Pikkanen ryhtyi selvittämään muuttoon liittyvää byrokratiaa, kävi ilmi, ettei etätyö toisi lisäkustannuksia työnantajalle. Paperityötäkin oli vähän.
Hänen tapauksessaan sovellettiin lähetetyn työntekijän mallia.

Työnantaja voi lähettää EU-kansalaisen toiseen EU-maahan töihin jopa useaksi vuodeksi, mutta työntekijä säilyy suomalaisen sosiaaliturvan piirissä.

Asioita hoidetaan Saksassa pääosin paperilla.
Täällä ei ole kuultukaan mistään digiloikasta.

Palkasta maksetaan vakuutusmaksut Suomeen, jossa niistä maksetaan esimerkiksi suomalaisten työttömyysetuuksia ja työeläkkeitä, mutta tuloveronsa Pikkanen maksaa Saksaan.

Eniten vaivaa oli asunnon etsimisestä. Pikkanen ja hänen puolisonsa löysivät väliaikaisen kalustetun asunnon tuttavien kautta, mutta oman vuokrasopimuksen saaminen oli vaikeampaa.

– Vuokralaisia tunkee Berliinissä ovista ja ikkunoista. Täällä on hetki sitten luovuttu vuokrasääntelystä, joten asunnoista voi pyytää paljon entistä korkeampia vuokria. Moni ei halua luopua asunnostaan, jossa on matala vuokra. Asuntoja on liian vähän.

Vuokria nostavat myös teknologiayritykset, jotka tuovat kaupunkiin hyväpalkkaisia työntekijöitä.

Voisitko lähettää faksin?

Asunnon etsimistä vaikeutti myös se, että Pikkasella ja hänen puolisollaan oli kodille tarkat kriteerit.

– Halusimme, että asunto soveltuu sekä asumiseen että työntekoon, sillä teemme paljon töitä kotona. Kävimme varmaan neljässäkymmenessä näytössä, se kävi ihan päivätyöstä.

Lopulta he löysivät ylimmän kerroksen asunnon, jossa on suuret ikkunat ja kattoterassi. Taloa oltiin juuri remontoimassa. Koska remontti viivästyi, he pääsivät muuttamaan uuteen kotiinsa kaksi kuukautta myöhässä.

Toinen hidaste oli se, että asioita hoidetaan Saksassa pääosin paperilla.

– Täällä ei ole kuultukaan mistään digiloikasta.

Saksalaisessa järjestelmässä ihmisen täytyy ottaa sairaskassasta vakuutus, joka maksaa keskituloiselle joitakin satoja euroja kuukaudessa. Työnantaja maksaa vakuutuksesta puolet, mutta esimerkiksi työeläkemaksut ovat pienempiä kuin Suomessa.

Vakuutuksen saadakseen pitää allekirjoittaa papereita, lähettää niitä paikasta toiseen ja käydä keskustelemassa hakemuksesta. Sen jälkeen pitää odottaa kotona kirjettä kaksi viikkoa.

– Jos hakemuksessa on jokin ongelma, odottelet kirjettä taas kaksi viikkoa. Sairaskassasta sanottiin, että voit joko tulla käymään tai sitten voit lähettää faksin. Täällä on siis ihan hyödyllistä omistaa faksi. Myös leimoja tarvittiin paljon. Leima on merkki siitä, että olet olemassa.

”On vähän ylimielistä sanoa, ettei yhteishenkeä ole”

Miten työskentely Berliinistä käsin sitten käytännössä toimii? Hyvin, Pikkanen sanoo.

– Kansainvälisissä yrityksissä on työskennelty jo pitkään eri maissa.
Työnantajat saattavat pelätä ongelmia tai erimielisyyksiä etätyöhön liittyen. Sen onnistuminen edellyttääkin hyvää suhdetta ja luottamusta työntekijään.

Toinen pelko on, että ihmiset ovat vähemmän sitoutuneita työpaikkaansa etätöissä. Monelle joustoa kaipaavalle mahdollisuus tehdä etätöitä voi kuitenkin olla sitouttava tekijä.

– Ongelmia ei tule, jos on avoin keskusteluyhteys. Kaikesta voi sopia. Jos etätyö sopii tietylle tiimille, heidän välillään voi olla yhtä vahva sosiaalinen liima kuin niillä, jotka näkevät koko ajan fyysisesti. On vähän ylimielistä sanoa, ettei etätiimeissä olisi yhteishenkeä.

Osa työnantajista on linjannut, että ihmisten täytyy viettää tietty tuntimäärä viikossa toimistolla tai olla tietyn etäisyyden päässä työpaikasta. Tämä on Pikkasen mielestä kiinnostavaa.

– Kaikkialla on nähty, ettei tuottavuudelle tapahtunut koronan aikana mitään. Ei työyhteisöön kuuluminen edellytä sitä, että on kahdeksasta neljään toimistolla.

Enemmän toimistolla kuin työkaverit

Aluksi Pikkanen mietti, toisiko muutto työhön henkistä etäisyyttä, mutta sitten hän totesi, ettei mikään varsinaisesti muuttunut.

– Työpäiväni on ihan samanlainen kuin Helsingissä. Käyn parin kuukauden välein Suomessa. Vitsailen usein työkaverien kanssa, että käyn töissä fyysisesti useammin kuin moni Suomessa asuva kollega.

Niin kauan kun meillä on olemassa erillinen termi etätyölle, suhtaudumme siihen jotenkin vinksahtaneesti.

Pikkanen työskentelee konsulttina riskienhallinnan ja kriisiviestinnän parissa. Työpäivän aikana hän tapaa asiakkaitaan, jotka ovat tyypillisesti kansainvälisten yritysten johtoryhmiä ja hallituksia, kuuntelee heidän ongelmiaan ja auttaa heitä tekemään päätöksiä.

Jos tarve vaatii, Pikkanen tekee töitä vaikka kellon ympäri. Sen vastapainoksi hän pitää välillä kokouksettomia päiviä ja järjestää säännöllisesti aikaa, jolloin hän ei ole tavoitettavissa.

– Mikään asia ei voi olla niin kiireinen, ettei se voisi odottaa kolmea tuntia.

Pikkanen huolehtii jaksamisestaan lenkkeilemällä aamuisin ja syömällä lounasta ulkona.

Palkasta jää vähemmän käteen kuin Suomessa Saksan kireän verotuksen vuoksi. Tähän Pikkanen osasi asennoitua jo etukäteen. Pudotusta kompensoi Berliinin kohtuullinen hintataso.

Häntä viehättää kaupungin diversiteetti sekä rento ja mutkaton elämäntyyli.

– Ihmiset viettävät Berliinissä paljon aikaa ulkona, myös sunnuntaisin.

Työn merkitys syntyy sisällöstä

Pikkanen ei enää ajattele työn tekemistä etätyönä ja läsnätyönä – vain työnä.

– Niin kauan kun meillä on olemassa erillinen termi etätyölle, suhtaudumme siihen jotenkin vinksahtaneesti.

Hän on oivaltanut, että työn merkityksellisyys syntyy hänelle sekä sen sisällöstä että sosiaalisista suhteista. Jos sosiaalinen puoli on tärkeämpi asia, voi pitkäaikainen etätyö olla hankalaa. Jos taas toisin päin, se on helpompaa.

– Uskon, että molemmissa tapauksissa löytyy toimiva tapa tehdä töitä.

Kun pandemia iski, moni koki etätyön raskaaksi. Pikkanen ei ollut moksiskaan. Hän huomasi, että vaihtelu teki hyvää.

– Ennen toimittiin enemmän automaatiolla ja mentiin sitkeästi paikan päälle, vaikka oli teknologiset edellytykset etätöille. Minusta on mahtavaa, että nyt asiat on pohdittu uusiksi.

Asiantuntijatyön luonne on muuttunut pysyvästi. Tämän tajuaminen muutti Pikkasen elämän prioriteetteja. Kotia ei tarvitse enää valita työpaikan sijainnin mukaan, vaan työ voi seurata mukana minne vain.

– Nyt saan olla lähempänä sukulaisiani ja pitää saman työuran kuin ennenkin.

Lue myös:

Haaveiletko etätöistä ulkomailla? Tarkista ensin nämä asiat