Suomessa on tehty 2000-luvulla kaksi suurta eläkeuudistusta, joiden tarkoituksena on pidentää suomalaisten työuria ja varmistaa eläkerahojen riittävyys myös tulevaisuudessa. Tavallista palkansaajaa uudistuksissa koskettaa erityisesti alimman vanhuuseläkeiän nostaminen vaiheittain 65 vuoteen.

65 vuoden tavoite saavutetaan, kun vuosina 1962–1964 syntyneet ikäluokat siirtyvät eläkkeelle vuosina 2027–2029.  Sen jälkeen alin eläkeikä määräytyy automaattisesti. Jos suomalaisten eliniän odote nousee, nousee myös eläkeiän alaraja. Kaksi kolmasosaa pidentyvästä eliniästä on tarkoitus käyttää työelämässä, kolmasosa eläkkeellä.

– Eläkkeen alkamisen perusperiaate on täysin ymmärrettävä ja kirkas. Aikuisikä jakautuu tulevaisuudessakin työaikaan ja eläkeaikaan. Tavoite on, että työuran ja eläkeajan välinen suhde pysyy samana kuin nyt, sanoo Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Mikko Kautto.

Työuran jatkaminen hyväksytään

Erittäin todennäköisesti eläkeiän ikäraja jatkaa nousuaan. Suomalaisten elinikä on noussut suoraviivaisesti 60 vuoden ajan. Vanhenevat ihmiset ovat terveempiä kuin ennen, ja myös työkykyisempiä.

Entä ovatko he myös halukaita tekemään entistä kauemmin töitä? Mikko Kautto etsii vastausta Tilastokeskuksen työolotutkimuksesta, joka toistetaan viiden vuoden välein. Tuorein tutkimus vuodelta 2018 kertoo, että palkansaajien oma arvio eläkkeelle jäämisen iästä on 2010-luvun loppupuolella noussut selvästi.

– Työ on ihmisille merkityksellinen osa elämän sisältöä, ja monet palkansaajat ovat valmiita jatkamaan työuraansa. Myös koulutusrakenteen parantuminen ja työn raskauden vähentyminen vievät kehitystä siihen suuntaan, että työurat voivat olla nykyistä pidempiä, Kautto sanoo.

Suunta kohti entistä pidempiä työuria on jo nähtävissä. Eläketurvakeskuksen mukaan ikääntyneiden eli 55–64-vuotiaiden työllisyysaste on kasvanut Suomessa 10 prosenttiyksikköä viime vuosikymmenen aikana.

Suomi menestyy hyvin kansainvälisessä vertailussa

Juuri nyt suomalainen työeläkejärjestelmä on Kauton mukaan vahvassa kunnossa.

– Myös viime vuonna kaikki työeläkkeet maksettiin sentilleen sen suuruisena kuin ihmiset ovat ne työurallaan ansainneet. Vakuuttamisesta saatava maksutulo on ajatellulla tasolla tai jopa parempi, koska työllisyys ja palkkasumma ovat kasvaneet viime vuonna. Lisäksi työeläkeyhtiöiden vakavaraisuus ei koskaan ole ollut yhtä korkea kuin nyt.

Kansalaisen näkökulmasta katsottuna Suomen järjestelmä on myös yksinkertainen. Eläkekertymä seuraa mukana työpaikan vaihdoista huolimatta ja sen määrän voi tarkistaa milloin vain työeläkeotteelta.

– Olisi hyvä muistaa myös se, että toisin kuin meidän kunta- ja valtiontaloutemme, työeläkejärjestelmä on velaton. Työeläkejärjestelmässä on toimiva rahoitusmalli, ja maksutulo ja rahastot riittävät vallan hyvin nykyisten eläkkeiden maksamiseen, Kautto sanoo.

Työeläkeyhtiö Ilmarisen toimitusjohtaja Jouko Pölönen muistuttaa, että kansainvälisessä vertailussa suomalainen työeläkejärjestelmä on edelleen yksi maailman parhaista. Suomi sijoittui seitsemänneksi kansainvälisessä Global Pension Index -vertailussa, joka julkistettiin lokakuussa. Parhaaseen A-ryhmään emme kuitenkaan yltäneet.

– Luotettavuudessa ja läpinäkyvyydessä olemme jo kahdeksatta kertaa peräkkäin ykkösiä, mutta rahoituksen kestävyydessä olemme sijalla 12. Rahoituksen kestävyyttä keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä haastavat ennen kaikkea väestön vanheneminen ja alhainen syntyvyys, Pölönen sanoo.

Vaarana syntyvyyden lasku

Syntyvyys on laskenut Suomessa tuntuvasti. Sodan jälkeisisten suurten ikäluokkien koko oli jopa yli 100 000. Nykyisin syntyy alle 50 000 lasta vuodessa. Tämä merkitsee sitä, että tulevina vuosikymmeninä työeläkkeiden maksajia on entistä vähemmän. 

Eläkevarat rahoitetaan pääasiassa kunakin vuonna kerättävillä työeläkemaksuilla. Näin työssäkäyvä sukupolvi rahoittaa vuorollaan kulloinkin eläkkeellä olevien eläkkeet.

Eniten asiantuntijoita on huolettanut vuonna 2010 alkanut heikko kehitys. Syntyvyys laski vuodesta 2010 vuoteen 2019 saakka. Voisiko sama suunta jatkua?

– Kun syntyvyyden lasku alkoi meitä mietityttää, tilasimme aiheesta väestötieteellisen raportin. Arvio oli, että syntyvyyden lasku pysähtyy ja kääntyy. Näin on nyt tapahtunutkin, sillä syntyvyys kasvoi vuonna 2021 ja myös vuosi 2022 näyttää tällä hetkellä hyvältä. On tietysti toivottavaa, että aallonpohja on nyt nähty ja ohitettu, Kautto sanoo.

Vaikka syntyvyys kasvaisikin, työikäisen väestön määrä pienenee lähivuosina. 

– Mistä otetaan työntekijät, jotka pitävät yllä suomalaista yhteiskuntaa? Se on haaste sekä hyvinvointivaltion että työeläkkeiden rahoitukselle. Valtaosa eläkkeistä rahoitetaan joka tapauksessa eläkemaksujen kautta. Jos emme saa syntyvyyden kautta riittävästi uusia työntekijöitä, tarvitsemme väistämättä lisää työperäistä maahanmuuttoa, Pölönen sanoo.

Haasteet pitää tunnistaa ajoissa

Pölösen mukaan pidemmän aikavälin rahoitushaasteet on hyvä tunnistaa ja hakea niihin ratkaisuja.

– Tulevat rahoitushaasteet eivät saa siirtyä yksinomaan tulevien sukupolvien harteille. Se kasvattaisi sukupolvien välistä eriarvoisuutta.

Kauton arvioi, että rahoituspohjan vahvistaminen ei vaadi nopeita toimenpiteitä.

– Esimerkiksi työeläkevakuutusmaksun tasoa ei tarvitse nostaa, koska vakuutusmaksutulo riittää nykyisille eläkkeille. Jo tehdyt uudistukset vaikuttavat vielä lähivuosina tilannetta stabiloivalla tavalla. Pitkän aikavälin vastuita ajatellen rahoituksen vahvistamista kannattaisi kuitenkin tehdä etukenossa.

Eläkejärjestelmän kestokyky seuraa kansantalouden ja työllisyyden kehitystä. Mikäli työllisyys heikentyisi ja eläkeyhtiöiden sijoituksille saataisiin heikkoja tuottoja, seuraisi painetta nostaa työeläkevakuutusmaksun tasoa. Työeläkemaksujen korottaminen ei saa kannatusta, koska se heikentäisi Suomen kilpailukykyä. Mitä muita keinoja on käytettävissä?

­– Itse ajattelen niin, että meidän kannattaa pitää kiinni nykyisistä eläkkeen karttumisen säännöistä ja keskittyä asioihin, joihin voi vaikuttaa eläkejärjestelmän omilla toimilla tai eläkejärjestelmää koskevalla lainsäädännöllä. Fiksu keino on esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeiden tarpeen vähentäminen.  Jos ihmisten palveluntarpeeseen vastataan ja heidät hoidetaan ajoissa, myös menoja pystytään järkevällä tavalla sopeuttamaan, Kautto sanoo.

Sijoitustoiminnan edellytykset kaipaavat tarkistusta

Kauton mielestä myös eläkeyhtiöiden sijoitustoiminnan edellytyksiä kannattaisi parantaa.

– Työeläkevarojen tuotolla on valtavan tärkeä merkitys. Prosenttiyksikönkin vuosimuutos reaalituotossa tarkoittaa pitkällä aikavälillä todella isoa pottia, joka olisi käytettävissä eläkkeisiin.

Pölösen mielestä nykyiset työeläkeyhtiöille asetetut tiukat vakavaraisuusrajat vaikeuttavat korkeiden sijoitustuottojen hakemista.

– Käytännössä meidän on oltava vakavaraisuusrajojen sisällä joka ikinen päivä. Jos kurssit laskevat paljon niin kuin esimerkiksi koronakriisin alussa, se saattaa pahimmillaan pakottaa meitä myymään osakkeita huonoon hintaan vakavaraisuuden turvaamiseksi. Nykyistä säännöstöä pitäisi ehdottomasti kehittää niin, että se mahdollistaisi korkeamman riskitason ja sitä kautta pitkällä aikavälillä parempien tuottojen hakemisen. Se pienentäisi osaltaan eläkemaksujen korotuspainetta.

Perusturvan täydennykseksi omia säästöjä

Alussa mainitun Global Pension Indexin mukaan Suomen eläkejärjestelmän tärkeimpiä kehityskohteita ovat vähimmäiseläketurvan parantaminen, työeläkemaksujen rahastointiasteen kasvattaminen, ikääntyneiden työllisyysasteen parantaminen sekä kotitalouksien säästämisasteen nostaminen.

Suomen eläkejärjestelmä on niin sanottu osittain rahastoiva järjestelmä. Tämän päivän eläkeläisten eläkkeet rahoitetaan valtaosin tämän päivän työnantajien ja työntekijöiden maksamilla eläkemaksuilla. Työeläkkeiden rahastointiaste on noin 20–30 prosenttia. Esimerkiksi Islannissa, Hollannissa ja Tanskassa työeläkejärjestelmä on täysin rahastoitu.

Kotitalouksien säästämisen asteen nousu parantaisi työikäisten ihmisten odotettavissa olevaa eläketurvan tasoa

– Työeläke antaa hyvän perusturvan riittävän pitkän työuran tehneille. Lisäksi kannattaa miettiä omaa taloudenhallintaansa pidemmälle tulevaisuuteen. Säästämällä voi vaikuttaa millaisen eläketurvan ja elintason saa, kun ne eläkepäivät tulevaisuudessa alkavat, Pölönen muistuttaa.

Laske oma eläkearviosi!

Eläketurvakeskuksen Eläkelaskurilla‍ voit arvioida tulevan eläkkeesi suuruusluokkaa. Millainen summa on odotettavissa, kun jäät eläkkeelle?