Näin paljon sairausloma maksaa – lyhyenkin poissaolon kustannukset pienyrityksen taloudelle suuri kolaus
Lisää aiheesta
Sairauslomien kuormittavuus on yrittäjille ja pienyrityksille erittäin suuri. Varsinkin pitkiä poissaoloja vaativien työuupumusten tai tuki- ja liikuntaelinsairauksien ennaltaehkäisy maksaa itsensä takaisin.
Yksikin sairauspäivä voi halvaannuttaa pienen yrityksen toiminnan, pidentyneestä poissaolosta puhumattakaan. Muutaman hengen yrityksessä yhden ihmisen työpanoksen puuttuminen on usein merkittävämpää kuin suuremmassa firmassa.
Menetetyn työpanoksen lisäksi harmaita hiuksia aiheuttaa sijaisten hankkiminen, joka ei monesti ole helppoa varsinkaan nopealla aikataululla.
Suurimmalla osalla suomalaisista työntekijöistä työkyky on hyvä tai erittäin hyvä. Siitä huolimatta keskimääräiset sairauspoissaolot ovat olleet viidestä seitsemään päivää vuodessa työntekijää kohden.
Yhden sairauspäivän hinta yritykselle on noin 350 euroa. Siinä on huomioitu sijaisjärjestelyt, ylityöt ja työn hidastumiset.
Todellisuudessa yrityksestä riippuen kustannus voi jopa tuplaantua, jos tuotantovälineet seisovat tyhjänpanttina samalla kun niiden kulut juoksevat. Esimerkiksi maanrakennusalalla kuljettajan sairauspoissaolo voi aiheuttaa koneen seisomisen. Silti kaivinkoneen kulut eivät pysähdy.
Kelan sairauspäivärahaa maksetaan vain pidemmistä sairauslomista
Yritykselle itselleen kalleimpia ovat lyhyet, alle 10 päivää kestävät sairauspoissaolot, koska niistä ei saa Kelan sairauspäivärahaa palkanmaksua vastaan.
Kelan korvausta voi hakea 10 päivää kestäneen sairauspoissaolon jälkeiseltä ajalta, kunhan poissaolon syy on sama. Jos työntekijä on ensin yhden viikon pois selkäkivun, sitten toisen viikon influenssan vuoksi, ei korvausta saa.
Sairauspäivien ajalta voi laskea menetetyn työpanoksen kertomalla yhden sairauspäivän kustannus poissaolopäivien määrällä. Esimerkiksi yhdeksän päivän sairauslomalta kustannus on yli 3 000 euroa.
Isossa kuvassa pitkittyneet sairauspoissaolot ovat kuitenkin yritykselle ongelmallisempia, koska ne voivat johtaa työntekijän työkyvyttömyyteen.
Yrityksissä kannattaa sopia sairauspoissaolokäytänteistä, kuten siitä, miten poissaoloista ilmoitetaan.
Tutkimuksissa on todettu, että omailmoituskäytäntö säästää yrityksen kustannuksia. Sillä tarkoitetaan työntekijän itse ilmoittamia sairauspoissaoloja esimiehelle ilman lääkärin tai hoitajan todistusta.
Flunssien ja vatsatautien kaltaisten sairauksien syntyyn työpaikka ei voi juurikaan vaikuttaa.
Sen sijaan muiden oireiden esiintymistä, sairauksien pahenemista ja työkyvyn alenemista voidaan usein estää työoloja muokkaamalla.
Työterveyshuolto tukee työkyvyn ylläpitämisessä
Työterveyshuollon kustannukset ovat vuodessa keskimäärin reilut 400 euroa per työntekijä. Kela korvaa osan tästä kulusta. Jo kahden sairauslomapäivän vähentäminen työntekijää kohden vuodessa kuittaa kyseisen vuoden työterveyshuollon kustannukset hänen osaltaan.
Työhyvinvoinnin edellytyksistä huolehtiminen on ensisijaisesti yrityksen johdon vastuulla, mutta työterveyshuolto voi tarpeen mukaan olla apuna omalla asiantuntemuksellaan.
Työterveyshuolto on parhaimmillaan auttamassa yritystä myös silloin, kun työpaikalla alkaa esiintyä työkykyä uhkaavia ongelmia. Monesti panostukset työkykyyn ja -hyvinvointiin maksavat itsensä takaisin - karkeasti arvioiden jopa 5-6-kertaisina.
Ensimmäiset merkit työkyvyn heikkenemisestä tai työuupumuksesta voivat tulla esiin henkilön omien havaintojen lisäksi työpaikalla esimerkiksi kehityskeskusteluissa tai muiden havaintojen perusteella. Työterveyshuollossa työkykyongelmia voidaan havaita terveystarkastuksissa tai ne voivat ilmetä oireiluna ja toistuvina käynteinä erilaisista syistä.
Tärkeintä on puuttua työkyvyn alenemiseen heti, kun merkkejä siitä alkaa näkyä. Pitkittyessään tilanne aiheuttaa todennäköisesti pitkien poissaolojen lisäksi kuormitusta koko työyhteisölle, jonka täytyy mahdollisesti sopeutua lisääntyneeseen työmäärään tai käyttää aikaansa sijaisen perehdyttämiseen.
Yhden työntekijän uupuminen on varsinkin pienissä yrityksissä koko työyhteisöä koskettava asia.
Vinkit sairauspoissaolojen vähentämiseksi
- Johda tiedolla. Seuraa yrityksen työhyvinvointia ja ennakoi.
- Aseta mittarit ja seuraa niitä yhdessä henkilöstön kanssa.
- Käännä katse työhön. Kartoita riskit ja paranna työnteon mahdollisuuksia.
- Sovi toimintamalleista. Kaikkien tiedossa olevat toimintatavat luovat yhteisymmärrystä ja tehokkuutta.
- Esimiestyöllä on suuri merkitys. Koskaan ei voi tukea työntekijää liian varhain.
Lue lisää työhyvinvoinnin edistämisestä ja työkyvyttömyyden ehkäisemisestä.
| Terveysturva on sairauskuluvakuutus, joka auttaa huolehtimaan henkilöstöstä. Tutustu Terveysturvaan täällä! |
| Henkilökeskeytysvakuutus turvaa, jos yrityksesi avainhenkilö sairastuu tai loukkaa itsensä tapaturmaisesti. |
Sairauslomat aiheuttavat kustannuksia yrityksille, mutta niitä voi vähentää ennalta. Lue lisää!
Juttua varten on haastateltu vakuutuspäällikkö Sirpa Arffmania OP:lta. Muut lähteet: KELA, Elinkeinoelämän keskusliitto ja Työterveyslaitos.
Artikkelia päivitetty 14.3.2019. Artikkeli julkaistu alunperin 29.3.2018.